lauantaina, toukokuuta 08, 2010

Riskirahoitustako Suomen Sahateollisuudelle?

april10_2010 012

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään 2007 asti. Sen jälkeen useilla työpaikoilla käytiin yt-neuvotteluja. Ensin markkinatilanteen muutos näkyi varastojen kasvuna. Paluusta normaaliin ei ollut varmoja merkkejä. Paineet tuotantokapasiteetin kaventamiseksi kasvoivat.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta 2007 ja jatkuivat vuoden loppuun asti. Lomautus koski koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittui.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä lokakuun 23 päivänä kesken. Lomautustarve koski kaikkia tuotannon työntekijöitä ja silloin näytti siltä, että 12. marraskuuta 2007  alkava lomautusjakso oli venymässä pitkälle vuoden 2008 puolelle.

Alan miehet kuvaasivat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti keväällä 2007 varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha ajautui konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin lokakuussa 2007. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutui hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat olivat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi, arvioitiin silloin.

Novartin Forssan tehtaalla lomautettiin kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyöri vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvoteltiin syksyllä 2007 noin 60 henkilön irtisanomisesta. Fenestran työntekijämäärä oli ennen neuvotteluja 180. Luvut viittasivat siihen, ettei pienistä myllerryksistä ollut kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys oli silloin vielä avoin. Raaka-aineen saatavuus ilmoitettiin ongelmaksi. Pahimpana vaihtoehtona oli tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso Timber päätti supistaa Varkauden, Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Syksyn 2007 tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana saattoi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja päätettiin vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jäi sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistettiin siinä vaiheessa 33 000 kuutiometriä. Sen jälkeen syntyi päätös sahan lopettamisesta.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhuttiin tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvoteltiin. Sahalle oli tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehtävää oli entistä vähemmän. Rajoitusten piti Kiteellä kestää vuoden 2007/2008 vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahateollisuuden tuotteita ovat:

  • sahatavara
  • höylätavara
  • kyllästetty puutavara
  • lastuvilla
  • puujauho
  • puiset ratapölkyt
  • yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
  • sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

  • Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
  • Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?

Näin pohdin 23 lokakuuta 2007. Palaan aiheeseen muutaman vuoden kuluttua.

Lähetä kommentti