Akut, patterit ja biomassat - kohti hiilineutraalia Suomea

Avajaisseminaarin puheenjohtajana tulevaisuudentutkija Ilkka Halva.

Kokkola Material Week 2018 avajaisseminaariin osallistuimme maanantaina 29.10.2018 Kokkolan kaupungintalolla.

KK-Netistä Irja ja Helge Keitel paikan päällä, osana Presstek ry:n journalistiryhmää, joka jatkoi Kokkolasta matkaansa Raaheen, SSAB:n terästehtaalle.

Sotkamo on merkittävä kaivospitäjä, joten hankkeita ja puheita oli hyvä seurata kotipitäjän näkökulmasta.

Seminaarin teemoja olivat:

• Suomen kilpailukyky ja ympäristöhaasteet
• Akut, patterit ja biomassat
• Kemianteollisuus kiertotalouden mahdollistajana
• Murrosaika, hajautetut järjestelmät ja joustava tuotanto
• Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi
• Biomassan kaskaadikäyttö
• Suomen kaivosteollisuus nyt ja mahdollisuudet tuelvaisuudessa
• Akkukemikalitutkimuksen kansainväliset ja kansainväliset näkymät
• Kaivosteollisuuden taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset olosuhteet
• Kestävää kasvua geologiasta Litium - tunnetut ja käyttämättömät varannot
• Terrafamen nikkelituotteen jatkojalostus akkuteollisuuden raaka-aineeksi
• Malminetsintä, malminetsintä ja metallinjalostus
• Kallio- ja maaperätutkimus hiukkasfysiikan keinoin
• Vanadiini - Ld kuonan talteenotto
• Uusi kobolttikaivos Outokumpuun
• Osaavan työvoiman saanti ja koulutus kaivosalalle
• Kaivosteollisuuden merkitys osana akkukemikaliarvoketjua
• Kaivosteollisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet  ja sosiaalityön näkökulma
• Suomalaisten kaivosasenteet ja sosiaalinen toimilupa
• Mineraalit biomassan jalostuksen katalyytteina - biotalouden näkökulma kaivosteollisuuteen

Lähde: KMW 2018 -esitykset (pdf)

Kokkola Material Week 2018 Reijo Munther, TEM

KK-Net vieraili Presstek ry:n kanssa toistamiseen Kokkola Material Week 2018 -tapahtumassa.

Reijo Munther kertoi valtiovallan näkemyksistä "Maaperän aarteet tuotteiksi" -esityksessään.

Kansainvälinen Kokkola Material Week tarjoaa vuosittain korkeatasoisen kattauksen kemianteollisuuden, biotalouden ja mineraalitalouden ajankohtaisesta tutkimuksesta ja kehitysnäkymistä.

Kokkola Material Weekistä on kehittynyt alan toimijoiden ja sidosryhmien merkittävä verkostoitumistapahtuma.

Kaivosten tuotteiden käyttö

Teollisuusmineraalit ja –kivet

• Kalkki – mm. paperiteollisuus, kemianteollisuus, vedenpuhdistus
• Fosfaatti – lannoitteet, maanparannus
• Fosfokipsi - pelloilta fosforivalunnan poisto
• Talkki – teknokemianteollisuus, kosmetiikkateollisuus
• Vuolukivi – uunit, pienesineet
• Teollisuuskivet – kivivilla

Metallimalmit –> mahdollistanut modernin elämän jo
rautakaudesta lähtien

Lähde: KMW 2018

Esitys: pdf

Keliberin tähtäimessä litium-markkinat

TK:n kartalle on merkitty paikkakunnat, josta löytyy kobilttia, liittiumia, grafiittia, nikkeliä, kuparia ja vanadiinia.

Vierailimme Kokkola Material Week 2018 -tapahtumassa lokakuun viimeisellä viikolla. Yhtentä teemana oli liitiumakut ja akkukemikalien louhinta.

Keliber, Terrafame ja BASF ovat ilmoittaneet merkittävistä investoinneista akkukemikalien valmistukseen.

Keliber julkaisi projektin litiumhydroksidituotannolle päivitetyn DFS:n keskeiset tunnusluvut helmikuussa 2019.

Keliberin julkaistut keskeiset tunnusluvut, kuten 510 miljoonan euron nettonykyarvo ennen veroja (8 prosentin korkokanta), 28 prosentin sisäinen korko ennen veroja ja 3,7 vuoden takaisinmaksuaika, osoittavat selkeästi litiumprojektin taloudellisen toteutettavuuden.

Lähde: Keliber

Tekoälyä pukkaa

On aika miettiä energiatuotannon ja kulutuksen muutoksia. Meillä on ovea kolkuttaneet useampi energiaratkaisun tarjoaja; ilmapumppua, maalämpöä, varaavaa takkaa, öljyn käytön optimoijaa, sähkösopimuksen siirtäjää.

Puhelinmyyjätkin ovat etsineet henkisestä puolustuksestamme markkinarakoa.

Vaihtoehtojen punninnassa tarvitaan kohta sekä tekoälyä että tervettä arkijärkeä. Sen verran mutkikkaita laskelmat ovat.

Ei syytä huoleen, paniikkiratkaisuille ei ole tarvetta, mutta innokkaita kauppiaat ovat.

Miltä talous näyttää vuonna 2017?

Jo murtuu öljyn valta, robotit nousevat, kahtiajako uhkaa – tältä talous näyttää vuonna 2017

Yle kysyi viideltä talouden asiantuntijalta kommentit aikamme viiteen suureen kysymykseen.

27.12.2016 klo 11:30päivitetty 27.12.2016 klo 11:34

Lähde: YLE

Bioenergia tuo hyvinvointia maaseudulle

KK-Net tutkii bioenergian käyttöä, mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä eri puolilla maailmaa. Biomassan teoreettinen potentiaali Intiassa on suuri - sähkötuotanto-kapasiteettina arvioiden jopa 23 000 megavattia.

Bioenergian käytön näkymät Intiassa ovat jääneet aurinko- ja tuulienergian kasvun jalkoihin. Siitä huolimatta virallinen tavoite bioenergian käytölle on 10 000 megawattia sähköä vuoteen 2022 mennessä.

Sähkölle on Intiassa valatava sekä kasvava tarve. Intian virallisena tavoitteena on kasvattaa aurinkoenergian tuotantoa 100 000 megawatin tasolle ja tuulienergian tuotantoa 60 000 megawating tasolle vuoteen 2022 mennessä.

Biomassan hyödyntämisellä Intiassa olisi paitsi paikallista myös kauaskantoisempia vaikutuksia: elinolosuhteet Intian maaseudulla paranesivat raaka-aineen keräämisen ja kuljettamisen sekä niistä saatavien tulojen myötä.

Mikäli biomassalla onnistuttaisiin korvaamaan osa Intian valtavasta kivihiilen käytöstä, voisi hiilidioksidipäästöjen vähenemisellä olla merkittäviä globaaleja vaikutuksia.

Biomassaa käytetään Intiassa pienkäytön lisäksi tyypillisesti sokeritehtaiden yhteistuotantolaitoksilla ja erillisissä voimalaitoksissa, joiden kokoluokka on 10 MW sähköä.

Nämä biomassalaitokset perustuvat arinapolttotekniikkaan, ja niissä käytetään jopa pariakymmentä erilaista biomassalajiketta - maatalouden sivutuotteista erilaisiin puuperäisiin sivuainevirtoihin.

Biomassan toimitusketjut ovat tällä hetkellä varsin kehittymättömiä, ja myös biomassalaitoksien toimintaperiaatteissa on paljon parannettavaa. Biomassan ja hiilen yhteispoltolle on teknisiä edellytyksiä, mutta menetelmän käyttö on Intiassa vielä harvinaista, koska taloudellisia kannustimia ei ole olemassa.

Kaiken kaikkia biomassan käyttö sähkön- ja lämmöntuotantoon on tällä hetkellä luokkaa 4 500 megawattia eli Intiassa on vielä paljon teoreettista potentiaalia käytön lisäämiseksi.

Lähde: Koneviesti 26.5.2016, VTT ja Bois Energie 98

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaanissa 21.11.2016

Kansalliset ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjaukset Itä-Suomessa esiteltiin maanantaina 21.11.2016 klo 12 - 16 Kaukametsän Kouta-salissa, osoitteessa Koskikatu 2, Kajaani.

Biotalouden eri muodot olivat vahvasti esillä agendalla. En havainnut suuria muutoksia keväällä järjestettyyn tilaisuuteen. St1 Biofuels Oy:n hanke on edennyt ja tutoanto käynnistynee aikataulun mukaisesti 2017 alussa.

Kaicell Fibres Oy:n biotuotetehtaan paikaksi oli valikoitunut Paltamo. Muut yksityiskohdat ovat rahoitusta vailla valmiita. Vastaavia hankkeita on vireillä Suomessa Kemissä, Kemijärvellä, Kuopiossa ja Haapavesi.

St1:n 50 miljoonan litran etanolitehtaan paikoista kilpailevat Kajaani, Pietarsaari ja "Norja". Kokonaistaloudellisen selvityksen tekemiseen on varattu vuosi. Vuoden kuluttua tiedämme, onko Kajaani yksi paikkakunnista.

Bioenergia-seminaariin osallistuvan yleisön keski-ikä tuntui varsin korkealta. Ikärakenne oli silmämääräisesti sama kuin Kainuun metsästysseurojen kuukausikokouksissa.

Itä-Suomen bioenergiapäiävä Kaukametsän Koutasalissa 21.11.2016

Sain tänään postia Kainuun metsäkeskuksesta. Olemme KK-Netissä varautuneet osallistumaan ja raivanneet tilaa allakasta. Bioenergiasta on puhuttu vuosia, nyt tapetille nostetaan biojalostamot ja biotalous. Kainuu on leikissä mukana, mutta suuren biojalostamon rakentaminen vaatii paljon yksityistä rahaa. Tässä kisassa Äänekoski hiihtelee jo maaliin, Kemi hakee vimmatusti rahoitusratkaisua, Kuopion biotehtaan etenemisestä en ole viime aikoina kuullut vahvoja signaaleja.

Itä-Suomen bioenergiapäivä - Kansalliset ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjaukset ja Itä-Suomi

Itä-Suomen maakuntien liittojen järjestämä perinteinen Itä-Suomen bioenergiapäivä pidetään Kajaanissa maanantaina 21. marraskuuta 2016 Kaukametsän Kouta-salissa klo 12-16 (Osoite Koskikatu 4, 87100 Kajaani). 

Tule kuulemaan ja kommentoimaan tuoreita ja raikkaita ajatuksia päivänpolttavista kysymyksistä.
 
Ilmoittaudu mukaan perjantaihin 17.11.2016 mennessä osoitteessa: http://bit.ly/2clbYDH

Seminaarissa kuullaan Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan sekä kiertotalouden linjauksia ja esimerkkejä siitä, miten niihin on Itä-Suomessa tartuttu. 

Työ- ja elinkeinoministeriöstä tilaisuuteen tulee alustamaan teollisuusneuvos Petteri Kuuva, joka kertoo Suomen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tilanteesta sekä nykyisistä ja tulevista EU:n ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista.

Petteri Kuuva esittää myös kommenttipuheenvuoron Kainuun ja KaiCell Fibres Oy:n biotuotetehdashankkeesta. Samoin kuullaan SITRA:n johtavan asiantuntijan Kari Herlevin alustus Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 –strategiasta.

Tilaisuudessa esitetään myös esimerkkejä siitä, miten Kainuussa on tartuttu kiertotalouden mahdollisuuksiin: Seminaarissa kuullaan esittely tänä vuonna Kajaanin Renforssin rannassa käynnistyvästä St1:n bioetanolitehtaasta, jossa tehdään sahanpurusta etanolia.

Samoin esitellään hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva hevosenlannan hyötykäyttöhanke sekä Puolangan biokeskus -hanke. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kansanedustaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen.

Ohjelma
12.00 Bioenergiapäivien avaus 
•  Kansanedustaja, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen

12:10 Suomen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset
• Teollisuusneuvos Petteri Kuuva, Työ- ja elinkeinoministeriö

12:45 Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 - 2025
• Kari Herlevi, kiertotalouden johtava asiantuntija, SITRA

13:20 Kainuun biotuotetehdas, Johtaja Jukka Kantola, KaiCell Fibres Oy

13:40 Kommenttipuheenvuoro: Petteri Kuuva teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö

13:50 Sahanpurusta etanolia Kajaanissa - St1, Myyntipäällikkö Mikael Knif, St1 Biofuels Oy

14:10 Kommenttipuheenvuoro: Kari Herlevi johtava asiantuntija, SITRA

14:20 Kahvit

14:50 Miten hyödyntää paremmin Kainuun metsäresurssit?
• Elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus

15:05 Itä-Suomen maakuntien energian käyttö
• Kehityspäällikkö Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus

15:20 Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva hevosenlannan hyötykäyttöhanke 
• Projektipäällikkö Matti Arffman, Envitecpolis Oy

15:35 Puolangan biokeskus -hanke
• Projektipäällikkö Sauli Jäntti, Kainuun Etu Oy

15:50 Loppukeskustelu

16.00 Tilaisuuden päätös, puheenjohtaja Timo Korhonen

Lisätietoja:
Jouni Ponnikas, Kainuun liitto, p. 040 5740 804, jouni.ponnikas@kainuu.fi ja
Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus, p. 040 560 2577, timo.karjalainen@oulu.fi

Ystävällisin terveisin Anne

Anne Palkki      

koulutussuunnittelija

puh. 044 7104 219

anne.palkki@metsakeskus.fi

Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue

PL 213, Kauppakatu 25A 87100 Kajaani

www.metsäkeskus.fi

Metsään.fi

Suunnittele, asioi, löydä töille tekijä, tarjoa palveluita.

Bioenergiapäivä 2016

Bioenergiapäivä lähestyy – tule mukaan!

Ohjelmassa on europarlamentaarikko Nils Torvalds, AEBIOM:n policy advisor Nathalie Hemeleers, ympäristö-ministeriön neuvotteleva virkamies Paula Perälä, Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama ja kattava joukko muita alan huippu-asiantuntijoita.

Paneelin päivän-polttavana puheenaiheena on bioenergian kestävyys.

Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere      

Katso ohjelma ja ilmoittaudu nyt! >>

Tulossa kuuma energiasyksy!

Energia-ala käy läpi suuria muutoksia. Poliittiset päätökset, teknologian kehittyminen, ja kuluttajien käyttäytyminen asettavat niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin energia-alan toimijoille. Näinä aikoina on siis hyvä tietää mitä alalla tapahtuu.

Teknikka&Talous järjestää perinteisen Suomalaisen energian päivä 2016 – tapahtuman 22.9. Finlandia-talolla, jossa kuulemme mitä energia-alalla tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa:

- Käymme aamupäivän aikana läpi mm. tulevia poliittisia päätöksiä  ja niiden vaikutuksia alan toimijoihin. Lisäksi tarkastelemme mm. Pohjoismaisen energiakentän tulevaisuuden suuntia.

Mukana tapahtumassa ovat elinkeinoministeri Olli Rehn, St1:n energiajohtaja Jari Suominen ja Fingridin sähkömarkkinoiden johtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Iltapäivässä polttoaine- ja kaasumarkkinoiden muutostrendeistä puhuvat Neste Oilin Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmus ja Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Lähde: Tekniikka & Talous