Hyvän työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Johtoportaan valtataistelu saattaa nopeasti johtaa yrityksen sisäisen työilmapiirin huonoon jamaan. Talouden laman varjolla tehdään nopeita päätöksiä, jotka myöhemmin huomataan virheellisiksi.

Työhyvinvoinnin rappeutumiseen johtaa pitkäjänteinen kehitys, jonka merkkejä organisaatio noteeraa, mutta sen pysäyttämiseen ei kiireessä ja paineessa löydy ratkaisuja.

Pelkojohtamista estetään kiinnittämällä huomiota esimiesten valmiuksiin ja organisaatioiden avoimuuteen. Ne ovat yhä tärkeämpiä kun työssä jaksamisen arvo vain nousee.

• Lamasta huolimatta työhyvinvointikasvatusta ja –koulutusta tarvitaan
• Miten johtajat ja esimiehet ottavat muutospaineessa olevan työyhteisön haltuunsa
• Työntekijöitä ei saa nähdä pelkästään kustannuksena, vastuun kantajina ja ongelmauutisten vastaanottajina

Selviä merkkejä työhyvinvoinnin heikkenemisestä ovat kymmenien, satojen tai tuhansien henkilöiden lähtö yrityksestä. Sadistisiksi pelkojohtajiksi voivat silloin sortua sellaisetkin esimiehet, jotka osaavat asiansa ja hallitsevat käyttäytymisensä. Erityisen herkkiä ovat vaiheet, jolloin yritys tai yhteisö on vaikeuksissa.

Alla muutamia kommentteja:

• olimme kuin ristiin naulittuja vaihtuvissa projektiaihioissa
• kuin elävänä tapettuja orjan asemassa
• pätkätyöläisenä saat työtä, jos vain nöyrästi juokse kieli vyön alla
• työyhteisön ilmapiirillä, yksilöiden tunteilla ei ollut mitään arvoa tai merkitystä

Pienet merkit olojen huononemisesta näkyivät useita vuosia ennen kriisin puhkeamista näkyväksi. Vaati taitoa esittää laskevat tuloskäyrät yhteiseksi haasteeksi eikä käyttää niitä nöyryyttä edellyttävänä uhkana.

• masennus ja alakulo valtasi alaa
• työyhteisö hajosi pirstaleiseksi ja yksilökeskeiseksi
• jokainen lähtö tuntui pieneltä kuolemalta

Hyvä työyhteisö ja luottamus eivät synny pienessä hetkessä. Työyhteisössä vallitsevat pelot eivät ole kenenkään etu. Työnantajalle ne aiheuttavat tehon ja tuottavuuden laskua, työntekijöille uupumusta ja pahimmillaan työkyvyttömyyttä.

• turvallinen olo syntyy, jos ihmiset eivät vaihdu koko ajan
• lähtöjen yhteydessä oli hautajaiset joka kuukausi
• nyt lähti Ville, Kalle, Ritu ja Nallen, nyt lähtee tämä
• herkkyyttä tarvitaan

Pelolla johtaminen (management by Perkele!) ei ole tuntematonta nykyisinkään. Pelkoja töissä aiheuttavat uhkailu, eristäminen yhteisöstä ja tietojen panttaaminen. Pelottelu ei ole vain esimiesten käyttämä keino; työtoveritkin osaavat sen.

• yhteistyö ei onnistu tulehtuneessa organisaatiossa
• pelkillä johtajilla mikään organisaatio ei toimi, siksi henkilöstöstä on pidettävä huolta
• koneiden kunnossapitoon panostetaan, ihmiset ovat yhtä tärkeitä

Haitallisimpia ja turhimpia kuitenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa pelkojohtaminen astuu tulosjohtamisen, tavoitejohtamisen, laatujohtamisen tai minkä tahansa asiallisen vuorovaikutusmenetelmän tilalle.