Puusta, biomassoista, lietteistä ja jätteistä biokaasua, lämpöä, kylmää ja sähköä. Biojalosteita metsätalouden sivuvirroista. Sahateollisuus uudistuu, lisää puurakentamista. Terästeollisuus suitsii hiilipäästöjään.
perjantaina, maaliskuuta 29, 2013
Kehity sellaiseksi kuin haluat
Jäänmurtajat
1. Esitä uudet asiat unohdettuina
2. Saa asia kuulostamaan helpolta
3. Yksinkertaista rohkeasti
4. Anna runsaasti esimerkkejä
torstaina, maaliskuuta 28, 2013
tiistaina, maaliskuuta 26, 2013
Tuulelta vaan, mä miljoonia saan… | Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi
maanantaina, maaliskuuta 25, 2013
Metsäenergia Lähienergia
Lähde: SHZ, SWF Energie
Die Stirling-Motoren werden ab 2010 je 35 Kilowatt Strom bei einer Jahresleistung von 280 000 Kilowattstunden erzeugen. Hinzu kommt noch Wärme im Gesamtwert von 290 Kilowatt. Sie reicht im Sommer aus, den Warmwasserbedarf im Langballiger Fernwärmenetz zu decken. Der Holzheizkessel mit 900 und der ölbetriebene Reserveheizkessel mit 700 Kilowatt können dann stillgelegt werden. Das Investitionsvolumen der Erweiterung beläuft sich auf 1,05 Millionen Euro. Das neue Holzheizkraftwerk führt zu einer CO2-Einsparung von 1600 Tonnen pro Jahr.Metsäenergia Lähienergia Itä-Savon Lähienergia Oy on vuonna 2003 perustettu kaukolämpöyhtiö Kerimäellä ja sen omistavat yhdeksän itä-savolaista yrittäjää.
Tutustuin tähän yritykseen viime vuonna, kun selvittelin sähkön tuotantoa pienissä bioenergialaitoksissa. Sain yhteystiedot KONEVIESTISTÄ, jossa oli kertomus mm. Langballig Stirling CHP-ratkaisusta, johon joukko suomalaisia tutustui marraskussa 2011. Näiden joukossa myös Itä-Savon Lähienergia Oy:n edustaja.
Olemme lähdössä samankaltaiselle tutkimusmatkalle ja teen taustaselvittelyjä aikaisempien vihjeiden ja havaintojen perusteella. Stirling DK ilmoittaa päämarkkina-alueiksi Saksan ja Britannian.
- lähilämmölle ja CHP:lle hyvät edellytykset tiiviisti rakennetuissa eurokylissä ja kaupungeissa, joissa ei ole valmista kaukolämpöverkkoa (toisin kuin useimmiten meillä)
- halu korvata öljyn ja maakaasun käyttöä
- sähkön hinta korkea
- jos tarjolla on biomassaa
Jos sinulla on kysyttävää lämpölaitoksista, lämmönmyynnistä, polttoaineen toimivuudesta tai muista lämpöliiketoimintaan liittyvistä asioista, ota yhteyttä.
Yhteyshenkilösi
Laura Hämäläinen 050 5944 135
sunnuntai, maaliskuuta 24, 2013
lauantaina, maaliskuuta 23, 2013
Kuhmon sahalla sammutettiin palonalku | Yle Uutiset | yle.fi
Sain tiedon äsken Facebookin kautta kuhmolaiselta Pentti Maliselta. Tilanne lienee hallinnassa. Hyvä niin.
Hälytys suureksi luokitellusta rakennuspalosta tuli hieman kello yhdeksän jälkeen lauantaiaamuna.
- Tehtaan henkilökunta hoiti alkusammutuksen ja pelastuslaitos jatkoi siitä. Nyt paikalla on käynnissä jälkiraivaus ja vartiointi. Suurempaa paloa ei päässyt syntymään, palomestari Manninen kertoi Yle Uutisille.
Palonalusta ei ehtinyt aiheutua suurempaa vaaraa ihmisille.
Hakkeella korvataan turvetta
![]() |
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 23. maaliskuuta 2013 |
perjantaina, maaliskuuta 22, 2013
Talvivaarat laitaan - johtajan puoliso tyhjensi salkkunsa - Arvopaperi
Talvivaaran (osake, tiedotteet) kestävästä kehityksestä ja ympäristöasioista vastaavan johtajan Eeva Ruokosen puolison usko yhtiöön loppui lyhyeen.
Ruokosen puoliso on tällä viikolla myynyt kaikki omistamansa 30 000 osaketta sekä niistä irronneet 30 000 merkintäoikeutta.
HELGE: Mielenkiintoista!
Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa
Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tänä päivänä arkea, mutta kasvuvaraa on edelleen erittäin paljon. Kolmekymmentä vuotta takaperin vaadittiin rohkeutta lähteä käyttämään puuta ja / tai turvetta kaukolämmön tuotannossa.
Sotkamossa tehdään suuria investointeja niin matkailuun kuin teollisuuteen. Vauhdin kiihtyessä kunta on keskittynyt omiin keihäänkärkiinsä ja antanut Vapon huolehtia kaukolämmöstä.
Vuokattiin on suunnitellaan mittavia matkailuinvestointeja. Alueelle nousee uusia hotelleja ja loma-asuntoja. Vuonna 2002 Sotkamon kunta ja Vapo tekivät nimittäin yhteistyösopimuksen, jossa vuokrattiin kunnan koko kaukolämpötoiminta Vapolle.
KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (2013)
Lue, mitä kirjoitettiin Vapo Viestissä muutama vuosi takaperin. Nyt eletään uutta vaihetta. Vuokattiin suunnitellaan 92 000 kerrosneliömetrin rakentamista ja tämä vaatii lisää lähilämpöä.
Snowpoliksen valmistuessa todettiin: “Kasvun jatkuessa suunnitellusti tarvitaan Sotkamossa lisää lämmöntuotantokykyä. Vapo ja kunta ovat keskustelleet uuden lämpölaitoksen rakentamisesta vuonna 2010. Polttoaineena tämäkin laitos käyttäisi puuta ja turvetta.”
Tarvittiin pieni hengähdystauko. Nyt Vapo Bioheat suunnittelee uutta laitosta entisen UPM-sahan alueelle. Vuokatissa käynnistyy uuden hakelaitoksen rakentaminen 2014. Laitos tuottaa puulämpöä ja sähköä 24 / 5 MW.
Matkustamme huhtikuussa Saksaan selvittämään, millaiset toimet lisäävät bioenergian käyttöä lähilämmön tuotannossa? Haemme myös vastausta siihen, miten saamme lisää vauhtia pienten CHP-laitosten kehittämiseen?
torstaina, maaliskuuta 21, 2013
Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa
Professori Erkki Aura on kehittänyt menetelmää, jossa vedystä ja hiilidioksidista saadaan puhdasta metaania. Se voidaan syöttää maakaasuverkkoon.
Uusiutuvasti tuotetun sähkön hankaluutena on, että tuotanto vaihtelee jyrkästi.
- tuulettomina öinä sähköä ei tule yhtään
- tuulisina ja aurinkoisina päivinä sähköä tulee liikaa
Saksassa jopa kaksi kolmasosaa tuotetusta uusiutuvasta sähköstä jää ajoittain käyttämättä, kun kulutusta ei ole tai sähköverkko ei riitä siirtoon.
Keksijänä tunnetun Erkki Auran mielestä “Mikrobit voivat ratkaista tuulimyllyistä viuhahtavan sähkön varastointiongelman”, jos ylivoimasähkö käytetään metaanin tuotantoon.
Ylijäämäsähkö kannattaisi varastoida esimerkiksi metaanina. Vajaa vuosikymmen sitten professori Aura esitteli mullistavana pidetyn lietelannan käsittelymenetelmän, jossa lanta muuttui maaperäbakteerien avulla hajuttomaksi ja kiinteä osa pystyttiin erittelemään nesteestä.
Menetelmiä metaanin valmistamiseksi on useita. Aura on päätynyt kokeilemaan mikrobeja. Vetyä voidaan tuottaa vedestä sähkön avulla. Hiilidioksidia puolestaan syntyy aina, kun poltetaan jotain. Ilmassa CO2 on jo liikaa: se on pääsyynä ilmaston lämpenemiseen.
Hiilidioksidin varastointia maaperään tutkitaan. Varastoinnin sijasta hiilidioksidia voitaisiin käyttää metaanin tuottamiseen eli kierrätetään hiiltä. Myös biokaasulaitoksissa syntyy hiilidioksidia. Biokaasu sisältää 40 % hiilidioksidia.
Kehittämistyötä Aura on tehnyt MTT:n ja Pellon Groupin kanssa. Aura ideoi myös kipsin käyttämisen peltojen fosforipäästöjen pienentämiseen.
Professori tuumailee, että tuulella ja aurinkopaneeleilla tuotettu uusiutuva sähkö korvaa nopeasti muut sähkön tuotantotavat. Jo nyt aurinkopaneeleilla pystytään tuottamaan sähköä ydinvoimaa edullisemmin.
KUVA: Helge V. Keitel, KK-Net, Sotkamo, Finland (2012)
Siilinjärvellä Yaran fosforitehtaalla syntyy miljoonia tonneja kipsiä vuosittain fosforin rikastuksen sivutuotteena. Kipsillä voitaisiin sitoa maan liukoista fosforia niin, ettei se huuhtoudu vesistöihin, mutta fosfori on silti kasveille käyttökelpoista. Kipsikaupan jarruna on ollut kipsikuljetusten kalleus.
Yara, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat todenneet tutkimushankkeessaan, että kipsillä voi vähentää Länsi-Suomen rannikon savisilta pelloilta Saaristomereen huuhtoutuvaa fosforia jopa 60 prosenttia.
Yara, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat todenneet tutkimushankkeessaan, että kipsillä voi vähentää Länsi-Suomen rannikon savisilta pelloilta Saaristomereen huuhtoutuvaa fosforia jopa 60 prosenttia.
keskiviikkona, maaliskuuta 20, 2013
Iisalmen biojalostamon rakentaminen käynnistyi
IISALMI | Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on viestittänyt Green Nordic Fuel Oy:lle, että jopa 15 miljoonan euron tukipäätös on mahdollinen. Valtion tuki voi nousta jopa 30 prosenttiin noin 50 miljoonan euron hankkeesta.
Tuki tulisi olemaan poikkeuksellisen merkittävä (30 %), koska biojalostamohankkeen tukeminen on energiapoliittisesti erittäin perusteltua, kun kyse on merkittävästä innovaatiosta.
- toimitusjohtaja Timo Saarelainen, Green Fuel Nordic Oy
- projektijohtaja Kari Hartikainen, Green Fuel Nordic Oy
- sijaintipaikka: Soinlahti, Iisalmi
- kansainvälinen kumppanijoukko on kasassa
- koko tuotantokapasiteetti on jo myyty
- toimitusjohtaja Saarelaisen mukaan rahoitus on “pulkassa”
- Olvi-säätiö kertoi omasta pääomasijoituksesta joulukuussa 2012, mutta muut rahoittajat tulevat julkisuuteen omilla aikatauluillaan
Jalostamorakennusten tarkka sijaintipaikka on päätetty. Laitoksen suunnitelmat ovat valmiita: maanrakennustyöt alkoivat 19.3.2013. Pohja valetaan syksyllä ja talven 2014 aikana biolaitosta rakennetaan. Jalostamon on määrä käynnistyä lokakuussa 2014.
Bioöljyn valmistukseen tarvittavan teknologian toimittaa Honeywellin konserniyhtiö Envergent technologies Kanadasta. Mukana on muita teknologiatoimittajia kotimaan lisäksi Ruotsista, Venäjältä, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Puuaineksen käsittelyyn tarvittava teknologia tulee Andritzilta Suomesta ja Ruotsista. Iisalmelaisen Insinööritoimisto Savolainen Oy vastaa jalostamon rakennussuunnittelusta.
Lähde: Savon Sanomat 20.3.2012 ja http://www.greenfuelnordic.fi/
tiistaina, maaliskuuta 19, 2013
Maailman suurin biomassan kaasutuslaitos
Kirkkoniemen rautakaivos
sunnuntai, maaliskuuta 17, 2013
Hautala: Valtion käytettävä omistajana kaikki keinot Talvivaarassa | Yle Uutiset | yle.fi
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) sanoo olleensa Talvivaaran ympäristöasioista hyvin tiiviisti yhteydessä omistuksia hallinnoivaan Solidiumiin. Valtio omistaa Talvivaarasta vajaat kymmenen prosenttia.
Kivihiilen käyttö voimaloissa loppuu - Kotimaa - Keskisuomalainen
Sateisen kesän aiheuttamat turpeen tuotanto-ongelmat ovat lisänneet kivihiilen käyttöä monissa Suomen voimaloissa. Turvetta on korvattu tai valmistaudutaan korvaamaan hiilellä Jyväskylän lisäksi ainakin Kuopiossa, Kajaanissa, Oulussa, Porissa ja Pietarsaaressa.
Facebookissa Reijo Lahtonen:
- Kivihiilellä tuotettu lämpö on lähes tupla verrattuna puuenergiaan.
- Kivihiilen poltto on suurin ilmakehän tuhoaja
- Uralin kivihiilet maksetaan paratiisisaarille
Demokratia - jossa puolueet jakavat jakkarat päättävissä elimissä ilman
että jakkaralle istuvalla täytyy olla mitään tietoa, on maailman
kallein hallintojärjestelmä.
Keljon siirtyminen puunpolttoon on päivänselvää - jo ennen 2025.
Veikkaan 2017 - siihen mennessä muista kaupungeista kantautuva
lämpö/vesi hintavertailu väkisinkin laittaa konklaavin uusiksi.
Tavallinen kulkija ei tiedä miksi kivihiilen käyttö päihittää puun.
Lyhyesti: tällä ylläpidetään puun hinta alhaalla - ja miksi - se on oma tarinansa.
Miksi metsänomistajien ns etujärjestöissä ollaan hiljaa...sekin on oma tarina.
Puukartelli oli vain yksi konsti - ja kuten entisellä mummolla pöydän pyyhkimisessä - konklaavin sedillä näitä piisaa.
- Kivihiilen poltto on suurin ilmakehän tuhoaja
- Uralin kivihiilet maksetaan paratiisisaarille
Demokratia - jossa puolueet jakavat jakkarat päättävissä elimissä ilman että jakkaralle istuvalla täytyy olla mitään tietoa, on maailman kallein hallintojärjestelmä.
Keljon siirtyminen puunpolttoon on päivänselvää - jo ennen 2025. Veikkaan 2017 - siihen mennessä muista kaupungeista kantautuva lämpö/vesi hintavertailu väkisinkin laittaa konklaavin uusiksi.
Tavallinen kulkija ei tiedä miksi kivihiilen käyttö päihittää puun.
Lyhyesti: tällä ylläpidetään puun hinta alhaalla - ja miksi - se on oma tarinansa.
Miksi metsänomistajien ns etujärjestöissä ollaan hiljaa...sekin on oma tarina.
Puukartelli oli vain yksi konsti - ja kuten entisellä mummolla pöydän pyyhkimisessä - konklaavin sedillä näitä piisaa.
lauantaina, maaliskuuta 16, 2013
Talvivaaran prosessi
- louhinta
- murskaus
- biokaasuliuotus
- metallien talteenotto
![]() |
Talvivaaran murskaamo |
perjantaina, maaliskuuta 15, 2013
Haketta pannuun
Bioenergialaitokset käyttävät entistä enemmän hanketta, koska turpeen käyttö on tullut kalliimmaksi ympärlstöverojen ja vaikeutuneen saatavuuden takia.
torstaina, maaliskuuta 14, 2013
Fortumin Joensuun pyrolyysilaitos tuo 80 työpaikkaa
Fortumin noin 30 miljoonaa euroa maksava Joensuun pyrolyysilaitos työllistää väkeä metsäpäässä 56 henkilötyövuoden verran. Kun mukaan lasketaan bioöljyn tuotanto, tuotteen kuljetus ja markkinointi, nousee laitoksen suora työllistävyys kokonaisuudessaan noin 80 henkilötyövuoteen.
Fortum rakentaa ensimmäisenä maailmassa CHP-voimalaitokseen integroidun bioöljylaitoksen. VTT:n kehittämä pyrolyysiöljyn valmistuskonsepti tarjoaa monia synergiaetuja ja kustannustehokkuutta. Metso, joka vastaa projektin teknologian toimituksesta, on kaupallistamassa menetelmää.
”Fortumilla on useita voimalaitoksia, jotka perustuvat yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP), siksi VTT:n kehittämä nopeaan pyrolyysiin perustuva bioöljyn valmistuskonsepti, jossa pyrolysaattori yhdistetään CHP-kattilaan, sopii meille erittäin hyvin”, toteaa kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumin Heat-divisioonasta.
Marraskuussa 2011 työllisyysvaikutuksesta kirjoitti Karjalainen: “Laitoksen rakentamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan yli 2 000 henkilötyövuotta. Kun laitos saadaan toimintaan, ehkä jo kesällä 2013, alihankintaketjuineen työllisyysvaikutus on noin sata henkilötyövuotta.
Joensuuhun rakennettava laitos tuottaa 50 000 tonnia bioöljyä vuosittain. Raaka-aineena käytetään metsähaketta ja muuta puubiomassaa.”
- Laitoksen puunkäytöksi on laskettu yhteensä 225 000 kiintokuutiometriä
- Tornator Oyj toimittaa metsistään pääosan tarvittavasta puusta
- Bioöljyn vuosituotannoksi on suunniteltu 50 000 tonnia
- Pyrolyysilaitos valmistuu Joensuuhun ensi syksynä
- Tuotannon on tarkoitus alkaa ensi marraskuussa
- Lue Metson pyrolyysihankkeesta
Joensuussa tehtävällä bioöljyllä korvataan lämmityksessä raskasta polttoöljyä. Kaksi litraa bioöljyä korvaa litran raskasta polttoöljyä. Kun Suomessa käytetään raskasta polttoöljyä noin 900 000 tonnia, tarvittaisiin tämä määrä korvaamaan 1 800 000 tonnia bioöljyä.
Fortumin Joensuun CHP-laitoksen käyttämästä puusta on nyt parikymmentä prosenttia Venäjältä. Kaukolämpöä ja sähköä tuottava laitos käyttää puuta noin 300 000 kiintokuutiometriä.
Pyrolyysi- / biolaitoksia on suunnitteilla:
- St1, Kajaani
- Nordic Green Energy, Iisalmi
- Nordic Green Energy, Savonlinna
- Fortum, Joensuu
- UPM, Lappeenranta
Lähde: Karjalainen 13.3.2013, TEKES, Karjalainen pääkirjoitus 21.11.2011
Nopan Metalli ampaisi vahvaan kasvuun
Kuhmolaisyrityksen nopea kasvu alkoi puolitoista vuotta takaperin, kun Pentti Heikkinen palasi kotiseudulleen Nopan Metallin konepajajohtajaksi. Paja erikoistui lämpövoimalaitoksiin ja ylipäätään töihin, jotka vaativat kuumuutta ja tulta kestäviä materiaaleja.
Heikkinen työskenteli kolme vuosikymmentä muualla. Nopan Metalliin hän tuli Högforsilta. Erikoisosaamisella ja hyvillä suhteilla tilauskirjat ovat täyttyneet nopsaan. Kuluvan tilikauden liikevaihto kasvaa sadalla prosentilla.
Kohdemaita ovat Suomen lisäksi muun muassa Venäjä ja Ruotsi. Mutta viikko sitten lähti Viroon 30 tonnin painoinen ilman esilämmitin. Heikkisen mukaan pajalta lähtee tänä vuonna valmista tavaraa 400 – 450 tonnia.
- henkilöstön määrä on noussut kahdeksasta kuuteentoista
- tavoitteena on nostaa miesvahvuus pariinkymmeneen tytöntekijään
- kanta-asiakkaita on puolen tusinaa (pajalta uupuu neljä levyseppähitsaajaa)
- yhtiö houkuttelee maailmalta metallimiehiä, hitsareita
- hyvistä metallimiehistä on ollut pula viimeiset kymmenen vuotta
- konepajojen lisäksi myös kaivoksilla tarvitaan metallimiehiä
- uusi ydinvoimala (Fennovoima) nielee aivan älyttömästi metallimiehiä
- toiminta-alueita: Suomi, Ruotsi, Viro, Venäjä
- Katso referenssit: http://www.nopanmetalli.fi/index.php/referenssit
Nopan Metalli on Kuhmossa toimiva tilauskonepaja, joka valmistaa ja asentaa raskaita ja keskiraskaita levy- ja palkkirakenteita yli 70 vuoden kokemuksella mm. erikoislujista, kuumalujista, alumiinista, ruostumattomasta, sekä kulutusteräksistä pintakäsiteltynä.
Lähde: Kainuun Sanomat ja http://www.nopanmetalli.fi/
keskiviikkona, maaliskuuta 13, 2013
Norjan kaivoksilla huimat kasvunäkymät | Kauppalehti.fi
Helge: Kaivostoimintaa on myös Ruotsissa ja Norjassa. Talvivaara ei ole ainut...
Norjan kaivoksilla huimat kasvunäkymät
Bioenergiamatka Saksaan
Tutustuessani Metsäkeskuksen järjestämään “Bioenergiamatka metsä- ja energiayrittäjille sekä kaikille alasta kiinnostuneille Saksaan Hunsrück:in, Moselin ja Reinin alueille 10.04.- 14.04.2013” taustoihin, törmäsin toistamiseen lyhyen ajan sisällä Spanner Re2 GmbH ja Matthias von Senfftiin. Hän vieraili alla olevassa tilaisuudessa ja puhui lämmön ja sähkön yhteistuotannosta.
Löysin taustatiedot tämän linkin kautta. Yrityksen nimi Otto Spanner GmbH.
- kaasutuslaitos
- polttoaine 15 % ja tulee olla puuhaketta
- esikuivattua haketta
- Spanner Holzkraftanlage pdf-esite
Esitelmä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tästä saksakielinen video Wärme un Strom. Uploaded on Feb 24, 2012 Vortrag von Herrn Matthias von Senfft auf der Biomasse-Tagung 2011, ausgerichtet vom Institut für angewandtes Stoffstrommanagement am Umwelt-Campus Birkenfeld.
Videoesityksessä mainitaan: Baumgartner, Bühner, Huber, Hoefer, Müller, Fritz ja Schmid. Lisää tietoa Spannerista ja täältä löytyy referenssitietoja.
Spanner Re2 GmbH engages in the development, engineering, construction, and marketing of renewable energy products. It offers wood chip and pellet-heaters, as well as wood-power-plants that use natural wood chips as fuel. The company is based in Neufahrn, Germany. Spanner Re2 GmbH operates as a subsidiary of Otto Spanner GmbH.
Bioenergian roolista Saksassa.
maanantaina, maaliskuuta 11, 2013
Arinapoltto
Kehittelen dekonstruktiivista palapeliä bioenergiaratkaisujen yksityiskohtaiseen kuvailemiseen. Lähestymistapa mahdollistaa pienten yksityiskohtien portaattoman tarkastelun. Syyn tähän postitukseen sain savukaasujen virtausnopeuden mittauksesta. Alla oleva teksti tasoittaa tietä puhaltimen yksityiskohtaisemmalle tarkastelulle. En vielä takerru systeemin yksityiskohtiin. Yritän hahmottaa kokonaisuuksien purkuprosessia.
- prosessin pilkkominen tuhannen päreiksi
- yksityiskohtien kiihkoton tarkastelu
- ongelmakohtien havainnollistaminen
- olennaisen ja epäolennaisen erottelu
- vaikeusasteiden arviointi
- joukkoälyn hyödyntäminen
- modulaaristen ratkaisujen rakentaminen
- palasten uudelleen kokoaminen
- uusi integroitu kokonaisuus
- viritetään toimimaan todellisissa olosuhteissa
Arina
Kattilan pohjalle sijoitettavaa polttolaitetta, jonka päällä poltetaan joko paikallaan pysyvänä tai hitaasti liikkuvana kerroksena polttoainetta, kutsutaan arinaksi. Arinapoltto on vanhin kiinteille polttoaineille tarkoitettu polttotapa polttokattiloissa. Kiinteistä polttoaineista hiilellä, turpeella, puulla ja puujätteellä on olemassa hyvin toimivia arinaratkaisuja.
Pyrolyysi
Palaminen arinalla noudattaa samoja pääsääntöjä kuin muissakin polttomenetelmissä. Yksittäisessä polttokappaleessa nämä eri vaiheet tapahtuvat peräkkäin:
- kosteus poistuu eli polttoaine kuivuu,
- jonka jälkeen pyrolyysitapahtuman yhteydessä kappale ja
- siitä vapautuvat kaasut palavat ja
- lopuksi jäännöshiili palaa.
Arinalla on samanaikaisesti useita eri palamisvaiheessa olevia kappaleita.
Arinapolton periaate
Polttoaine pitää syöttää arinalle tasaisesti, jotta polttoilma saadaan jakaantumaan tasaisesti patjaan. Tämä asettaa vaatimuksia syöttötekniikalle, sillä arinalla polttoaineen sekoittuminen on vähäistä. Mikäli levittyminen on epätasaista, polttoilma karkailee vähiten vastusta aiheuttavasta kohdasta.
Arinapoltossa haastavaa on polttoilman tasainen jakautuminen polttoainepatjaan. Ongelmaa pyritään vähentämään mitoittamalla arinat siten, että arinan ilmanvastus on suurempi kuin polttoainepatjan.
Arinarakenteet riippuvat polttoaineesta ja kattilan koosta. Arinat jaetaan kiinteisiin ja mekaanisiin eli liikkuviin arinoihin. Mekaanisen arinan tyypillinen käyttöalue kattaa 2 - 15 MW.
Kiinteät arinat
Kiinteä arina on käytössä pienemmissä alle 1 MW laitoksissa. Kiinteitä arinoita ovat taso-, viisto- ja porrasarina, mekaanisia taas ketjuarinat ja mekaaniset viistoarinat. Usein arinat ovat em. päätyyppien yhdistelmiä, vaikkakin arinat eroavat myös arinamateriaalin jäähdytystapojen osalta.
Pienet arinat ovat yleisesti ilmajäähdytteisiä, suurten arinoiden ollessa kattilan vesikiertoon integroidun vesijäähdytyksen kanssa toimivia.
Yksinkertaisin arinaratkaisu on kiinteä tasoarina, joita käytetään pienpolttoainekattiloissa, joiden teho on korkeitaan 500 kW:n luokkaa. Kiinteä tasoarina on valmistettu joko valuraudasta tai keraamisesta materiaalista.
Tasoarina
Tasoarina koostuu vierekkäin ladotuista arinasauvoista, jotka eivät kosketa toisiaan, jolloin sauvojen väliin jäävistä raoista virtaa palamisilmaa polttoaineseoksen sekaan. Tasoarinoita voi myös olla tasomaisina levyinä, joihin on tehty ilmareiät. Tasoarinoita käytetään kattiloissa, joihin polttoaine syötetään yleensä käsin, mutta polttoaineen syöttö voidaan toteuttaa myös esimerkiksi syöttöruuvilla.
Kiinteästä tasoarinasta saadaan omavoimaisesti polttoainetta kuljettava arina asettamalla arina 30 – 50°:n kulmaan. Kulman suuruus riippuu polttoaineesta ja sen juoksevuudesta. Polttoaineen syöttö syöttösiilosta voi myös olla omavoimaista, jolloin polttoainetta valuu arinalle sitä mukaan kun arina tyhjenee.
Liikkuva tasoarina
Yhdistämällä arinaraudat ketjuilla, saadaan aikaan mekaaninen liikkuva tasoarina eli ketjuarina. Palamisilmaa saadaan tuotua polttoaineseokseen arinarautojen liittymiskohdissa olevien urien kautta.
Ketjupyörällä pyörittämällä saadaan ketju sekä koko arina liikkumaan. Polttoainetta syötetään arinalle toisessa reunassa sijaitsevan syöttökourun kautta ja samalla säädellään polttoainekerroksen paksuutta pystysuoraan liikkuvan säätöluukun avulla.
Tulipesään
Syöttökohdasta arina kuljettaa polttoaineen tulipesään. Palamistapahtuman tapahduttua palanut polttoaine saapuu arinan liikkuessa kääntötelalle, jossa palojäännös, tuhka ja kuona putoavat kuonasuppiloon. Ketjuarina soveltuu erityisesti kivihiilen polttoon, mutta mahdollista on myös polttaa muita kiinteitä polttoaineita, kuten palaturvetta ja puuta.
Säätö
Kattilan tehonsäätö perustuu kattilan menoveden lämpötilaan perustuvaan portaattomaan tehonsäätöön. Kattilassa olevan lähtevän veden lämpötila laskee, jos kulutus kasvaa. Tällöin automatiikka lisää polttoaineen syöttöä tulipesään, jolloin lähtevän veden lämpötila pysyy mahdollisimman lähellä säätöarvoa.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Insinöörityön tavoitteena oli luoda edellytykset Kymenlaakson ammattikorkeakoulun päästömittauslaboratorioon asennettavan biopolttoainekattilan käyttöönotolle ja tehdä biopolttoainekattilalle käyttöohjeet.
Biopolttoainekattilan käyttöönoton edellytyksenä oli tarkastella päästömittauslaboratoriossa jo olleiden lämmönsiirto- ja savukaasunpoistojärjestelmien riittävyyttä tarpeellisten laskelmien avulla ja tarvittaessa luoda järjestelmiä uudelleen.
Käyttöohjeen luomisen tarkoituksena päästömittauslaboratorion tarpeisiin on auttaa biopolttoainekattilan käytössä niin tutkimus- kuin koulutustarkoituksessa järjestelmään ensi kertaa tutustuvia, jotta käyttö olisi helppoa, loogista ja ennen kaikkea turvallista sekä käyttäjälleen että järjestelmälle.
Lämmönsiirto- ja savukaasunpoistolaskelmien perusteella tapahtui putkistojen suunnittelu, kiertovesipumppujen valinnat sekä varmistuminen siitä, että biopolttoainekattilan mukana toimitettu savukaasupuhallin on riittävä kattilan tuottaman savukaasun poistamiseen osin uusiksi suunnitellun savukaasunpoistohormiston kautta.
Esimerkki AVI:sta
Maailman suurin biomassalaitos käyttöön Vaasassa | Kauppalehti.fi
lauantaina, maaliskuuta 09, 2013
Kaivosbuumi ei jätä pohjoista rauhaan
Kiinnostavia kaivoshankkeita on kaikkialla Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. Ylikansalliset yritykset ovat aktivoituneet kotinurkillamme ja tuskin jättävät meidät rauhaan. Maapallolla metallien tarve kasvaa koko ajan ja kasvava kysyntä pumppaa hinnat jossain vaiheessa nykyistä korkeammalle tasolle.
Maa tärisee monessa kunnassa. Valtaajat etsivät uusi talvivaaroja. Sotkamossa seuraavana vuorossa on Sotkamo Silver. Yrityksellä on rahoitus kunnossa, mutta toiminnan aloittamisen jarruna on päätöksenteon hitaus.
Heppoisin perustein kaivosta ei avata. Kaivoksen perustaminen on kallista puuhaa. Siksi suurin osa toimijoista tulee maamme rajojen ulkopuolelta. Kaivos ei ole nykyaikainen startup-yritys, jonka voi potkaista käyntiin läppärillä makuuhuoneen nurkasta. Starttiin tarvitaan yleensä ja aina miljoonia euroja. Talvivaaraan on ymmärtääkseni investoitu miljardi.
Toiminta ei muutu kannattavaksi käden käänteessä: varhaiset osakkeenomistajat saattavat menettää rahansa monta kertaa. Kultakaivoksetkaan eivät viskele mannaa taivaalta; kaivostoiminta kaipaa maltillisia ja pitkiin odotusaikoihin tyytyviä rahoittajia. Tähtäin on laitettava 2020 – 2030. Jos maailmatalous kehittyy myönteiseen suuntaan, on mahdollista, että rahat tulevat joskus takaisin.
Jälkipolvet voivat nauttia maltillisten sijoittajien panostuksista.
perjantaina, maaliskuuta 08, 2013
Vienti ei jaksa elättää julkista sektoria
Lisää höyryä vientiin. Teollisuuden rakennemuutokseen ei ole tarjolla nopeasti vaikuttavia ihmelääkkeitä. Puujalka pettää, teräsjalka ruosteessa ja ICT on tipahtanut innovaatiojunasta.
Suomen vienti putosi vuoden 2008 jälkeen viidenneksen osaksi Nokian vuoksi. Kuilua ei ole saatu kurottua umpeen, vaan viennistä puuttuu 20 – 30 miljardia euroa vuodessa verrattuna siihen, että kasvu olisi jatkunut 2000-luvun alun tahtia.
Viennin hyytymisestä huolimatta julkinen sektori on paisunut jatkuvasti. Julkisella sektorilla on työpaikkoja 620 000, määrä on kasvanut 2000-luvulla 50 000 henkilöllä.
Teollisia työpaikkoja on 370 000, vähennystä 70 000 työpaikkaa vuodesta 2000. Teknologiateollisuus on ottanut tavoitteeksi kasvattaa teollisuuden osuutta kokonaistuotannosta vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
torstaina, maaliskuuta 07, 2013
Verkkokaupan yllätyshitti: polttopuut | Kauppalehti.fi
keskiviikkona, maaliskuuta 06, 2013
Fennovoiman kannattaisi ehkä hajauttaa sähkön ja lämmön tuotantoa lähelle käyttäjiä? - Pienet konttivoimalat lähelle käyttäjiä
Pienet Modulaariset ydinvoimalat (SMR, esim PRISM, KLT-40, BN-350,...) ovat olleet laivojen, sukellusveneiden, suolanpoiston ym. voimanlähteinä jo yli 50 vuotta. Neuvostovalmisteinen BN-sarjan nopeat reaktorit ovat kuulemma luotettavimpia sikäläisistä, toimineet luotettavasti jo 40 vuotta suolanpoistossa ja sähkönteossa.
tiistaina, maaliskuuta 05, 2013
maanantaina, maaliskuuta 04, 2013
Ydinvoimalat valmistuvat aikanaan
Energian tarve ja kulutus ovat laskussa, koska Suomen ylivoimaisesti suurin sähkön tarvitsija, metsäteollisuus, on lakkauttanut suuren määrän tehtaita. Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen tarve on vuodesta 2008 laskenut viidenneksellä.
Kasvuyrityksiä kaivataan, mutta merkittäviä tuotannollisia investointeja ei ole tehty vuosiin.
Sähkön tarpeen väheneminen ei ole hyvä asia valtiolle. Noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta on veroa. Veron osuus sähkön siirtohinnasta on noin 40 prosenttia. Sähköenergian hinnassa veroa on 24 prosentin arvonlisäveron verran.
Sähkölämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa 18 000 kilowattia vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköenergiasta ja siirrosta kerskamäärin 2 234 euroa vuodessa, josta veroa on 34 prosenttia eli 746 euroa. Vuodessa siirtomaksut ovat esimerkkitapauksessa 1 015 euroa. Veroa tästä on 49 prosenttia eli 499 euroa.
Sähkön kuluttajat maksavat verot sähkölaskussaan. Sähköyhtiö kerää ja tilittää verot valtiolle. Valtion kassaan kertyy sähköön liittyviä verotuloja vuodessa noin kaksi miljardia euroa.
Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamispäätös tehtiin vuonna 2002 ja työt käynnistyivät 2005. Nykytietojen valossa Olkiluoto III valmistuu vasta vuonna 2016.
Ellei talouden suunta muutu, Suomessa toteutuu vihreä visio nollakasvusta, jolloin energiakulutuskin on mahdollista painaa selvään laskuun.