Biomassa oli nosteessa Chilessä 2006

Chilen metsissä on paljon hyödyntämätöntä energiapotentiaalia, yritykset ovat heräämässä hakkuutähteiden mahdollisuuksiin. Toinen käyttämätön potentiaali ovat luonnonmetsät, joita ei vielä harvenneta kaupallisessa mielessä.

Kymmenen vuotta takaperin kerrottiin, että Chile ja Uruguay olivat innostuneita suomalaisesta bioenergiaosaamisesta. Pelkästään Chilen metsätyömailla syntyvästä hakkuujätteestä oli asiantuntija-arvion mukaan mahdollista tuottaa seitsemän miljoonaa megawattituntia sähköä vuodessa.

Silloin arvioitiin, että maata uhkaa energiakriisi ja ratkaisuksi haettiin suomalaista bioenergiaosaamista. Maa eroaa naapurimaistaan ratkaisevalla tavalla, koska sillä ei ole nimeksikään öljy- tai maakaasuvaroja. Chile on riippuvainen energiatuonnista ja etenkin Argentiinan toimittamasta maakaasusta.

Argentiina vähensi huomattavasti maakaasuvientiä vuonna 2005. Chilessä oli paineita entistä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Tuohon aikaan Chilen talous kasvoi, ja sen myötä energian tarpeen arvioitiin kasvavan seitsemän prosenttia vuodessa.

Chile on johtava selluntuottaja Latinalaisessa Amerikassa ja biomassa miellettiin erityisen kiinnostavaksi energialähteeksi. Bioenergian lisäämistä tuki paikallinen positiivinen lainsäädäntö ja yleinen ilmapiiri.

Sikäläinen innovaatiorahasto CORFO tuki aktiivisesti uusiutuvan energian projektien käynnistämistä. Tavoitteena oli Chilen energiamatriisin monipuolistaminen.

Suomen energiamatriisissa bioenergialla oli tuolloin 20 prosentin osuus: meillä 20 prosenttia energiasta tuli puusta, kun vastaava luku Chilessä oli vain 13 prosenttia.

Mikä on tilanne AD 2016?

Puutuotteiden valmistus, esimerkiksi sahatavara

Tähän luokkaan kuuluu puutuotteiden valmistus, esimerkiksi sahatavaran, ristiinliimatun vanerin, vaneriviilun, puupakkausten, puisten lattianpäällysteiden, tehdasvalmisteisten puurakennusten sekä niiden puuelementtien valmistus. 

 

 

Tuotantoprosessi sisältää puun sahauksen, höyläyksen, kuivauksen ja lämpökäsittelyn, muotoilun, laminoinnin sekä puutuotteiden kokoonpanon. 

 

Se alkaa tukkien sahaamisesta pölkyiksi, hirsiksi tai sahatavaraksi, joita voidaan sen jälkeen sahata edelleen tai muotoilla sorvilla tai muilla työvälineillä. 

 

Sahatavara tai muu muokattu puuaines voidaan tämän jälkeen myös höylätä tai hioa sekä koota lopputuotteiksi, kuten puupakkauksiksi. 

 

Sahoja ja puunsuojausta harjoittavia yksikköjä lukuun ottamatta yksiköt luokitellaan lähinnä pääasiallisen tuotteensa mukaisesti.

 

Tähän kuuluu myös puupellettien valmistus.

 

 

Suomalaismetsien kestävän käytön lisääminen

Sipilän hallituksen "Biotalous ja puhtaat ratkaisut" ovat lähteneet hyvin käyntiin. Suomen tavoitteena on kasvattaa metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuositasolla, jalostaa Suomessa tuotettua biomassa kotimaassa, edistää kiertotaloutta ml. ravinteiden kierrätys sekä parantaa energia- ja elintarvikeomavaraisuutta.

Suomi ei kehitä biotaloutta yksin, vaan kyseessä on globaali ilmiö, jota vievät eteenpäin mm. EU:n komissio ja OECD.

Maa- ja metsätalousministeriössä kannustetaan hakemaan riskirahaa Euroopan strategisten investointien rahastosta, jonka on kerännyt EU-komissaari Jyrki Katainen. ESIR on nimenomaan tarkoitettu paikkaamaan markkinapuutetta ja auttamaan investoinneissa, joihin sijoittajat eivät uskalla yksin ryhtyä.

Suomen kannalta on tärkeää, ettei metsien kestävän käytön lisäämisellä luoda kohtuuttomia esteitä EU-säädösten muodossa. Biomassoista tulee kilpailua ja halua niiden ohjaamiseen erilaisiin käyttökohteisiin on olemassa.

Sahatavaran maailmanlaajuinen kysyntä ja käyttö on kasvussa. Maailmanmarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle tuotannolle. Suomalaissahurit toivovat toivovat, ettei lainsäädäntö kahlitse alan kilpailukykyä.

Kehittyvissä maissa talouskasvu lisää rakentamistarpeita. Kehittyneissä maissa puutuotteilla on kestävä ja ekologinen imago. Suomen kaukainen sijainti on tunnustettava. Logistiikkaa ei pidä vaikeuttaa.

Keskeisenä edellytyksenä sahateollisuuden kasvulle on viennin lisäksi tasainen ja riittävä raakapuun saanti, lopputuotteeseen nähden järkevällä hinnalla.

Sahanpurua ja kuorta pitäisi kohdella tasavertoisena polttoaineena verrattuna metsähakkeeseen. 

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi Kaukametsässä

Tilaisuuden puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Timo Korhonen.

Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvosto periaatepäätöstä "Kasvun kärjet". Suomen visioksi vuodelle 2025 tuli "Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta".

Strategian lähtökohtina olivat tuolloin suuret globaalit haasteet, kuten väestön nopea kasvu ja sen mukanaan tuoma lisääntynyt tarve tuottaa ruokaa ja energiaa sekä tarve pysäyttää ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Suomella nähtiin hyvät mahdollisuudet tuottaa kestäviä ratkaisuja näihin kysymyksiin tietyillä rajatuilla alueilla ja sillä tavoin luoda suomalaisille biotalouden tuotteille ja palveluille globaalia kysyntää ja vientiä.

• Suomi haluaa olla bio- ja kiertotalouden edelläkävijä
• Suomi parantaa vaihtotasettaan, lisää omavaraisuuttaan ja luo uusia työpaikkoja
• Suomen tavoitteena on lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä
• Suomessa tuotettu biomassa jalostetaan kotimaassa
• Edistämme kierrätystä, parannamme energia- ja elintarvikeomavaraisuuttamme

Strategisen hallitusohjelman toimenpideohjelma sisältää miljardi euroa kärkihankerahoitusta, josta 300 miljoonaa ohjautuu biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueille.

Toimintasuunnitelma julkistettiin syyskuussa 2015 ja sen päivitetty versio tuli ulos 14.4.2016.

• Puurakentamisen edistäminen (puukoulukilpailu)
• Sininen biotalous helpottaa vesiviljelyä
• Valtiontukien myöntäminen kalakasvatukseen 
• Sähköveron helpotukset vesiviljelijöille

Lisätietoja: Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö GSM: 040 752 3271

Loitsun kaukolämpö on lähilämpöä

Loiste Lämpö Oy polttaa biomassaa ja siirtoputket kuljettavat lämpöä Kavosta Kainuun pääkaupungin lämpöverkostoon. Voimala tuottaa myös sähköä kajaanilaisten käyttöön. Historian hämärässä Kavo tuotti myös prosessihöyryä Kajaani Oy:n paperikoneille. Nyt eletään uutta aikaa ja uusissa olosuhteissa.

Maailman paras lähienergian osaaja

Vapo arvoja ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Tutustuin uusiutuvaan ja muuttuvaan Vapoon Sotkamon 20 MW:n modernisoidun voimalan avajaisissa 31.3.2016. Puhujina muun muassa:

• Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen ja kunnanvaltuutettu
• Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnan vt. kunnanjohtaja
• Markus Hassinen,  Lämpö- ja sähköalueen johtaja, Vapo Oy

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi

Kainuun biotalouden tulevaisuusfoorumi pidetään maanantaina 25.4.2016 Kajaanissa Kaukametsän Kouta-salissa klo 12:00 – 16:00, Koskikatu 2-4, 87100 Kajaani.

Ohjelma:

12.00 Avaus: tilaisuuden puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Timo Korhonen

12.05 Apulaisosastopäällikkö, Liisa Saarenmaa, MMM, Kansallinen biotalousstrategia ja tavoitteet biotalouden roolista Suomen kansantaloudessa

12.35 Tietoiskut:
Kainuun biotalousstrategia 2015 – 2020, aluekehitysasiantuntija, Jouni Ponnikas, Kainuun liitto
Kainuun metsäohjelma 2016 – 2020, elinkeinopäällikkö, Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus

12.50 Kainuun biotuotetehdas – KaiCell Fibers Oy:n hallituksen jäsen, Jukka Kantola

13.10 Kommenttipuheenvuoro, kansanedustaja, Marisanna Jarva

13.20 Biotalouden uudet tuotteet, professori, Olli Dahl, Aalto yliopisto

13.50 Biotalouden kehittämisen rahoitusmahdollisuudet EU:ssa, erityisasiantuntija, Sointu Räisänen, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

14.05 Keskustelu
14.20 Kahvitauko

Alueelliset esimerkit

14.40 Sahanpurusta etanolia Kainuussa – teollisia vastauksia megatrendeihin, toimitusjohtaja Mika Aho, St1 Biofuels Oy

14.55 Uudistuva sahateollisuus Kainuussa, Kuhmon saha Oy ja Pölkky Oy, toimitusjohtaja, Tommi Ruha ja toimitusjohtaja, Jouko Virranniemi 15.10 Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Kainuussa, Kuhmon kaupunginjohtaja, Eila Valtanen

15.25 Kainuun luonnontuotealan tulevaisuuden mahdollisuudet, Arktiset aromit, toimitusjohtaja Simo Moisio

15.40 Hossan kansallispuisto ja Kainuun luontomatkailun tulevaisuuskuvat, puistonjohtaja Kerttu Härkönen, Metsähallitus

15.55 Loppukeskustelu; askelmerkit tulevaisuuteen

Tilaisuuden päätös, tilaisuuden puheenjohtaja, Timo Korhonen

Ilmoittaudu mukaan 15.4.2016 mennessä osoitteessa www.metsakeskus.fi/tapahtumat tai sähköpostilla anne.palkki@metsakeskus.fi.

Ystävällisin terveisin Anne

Anne Palkki      

koulutussuunnittelija

puh. 044 7104 219

anne.palkki@metsakeskus.fi

Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue

PL 213, Kauppakatu 25A 87100 Kajaani

www.metsäkeskus.fi

Irja Keitel tutkii biotaloutta Meksikossa.

Tutustuminen Sotkamon modernisoituun voimalaitokseen

Tervetuloa tutustumaan Sotkamon modernisoituun voimalaitokseen
Vapo Uutinen, 24.3.2016

AVAJAISET
Torstaina 31.3. klo 13.30 – 16.30

Poikkesin kohteessa, sain kahvia ja täytekakkua, kuuntelin puheet, juttelin tuttujen kanssa ja osallistuin opastettuun uuden osion esittelyyn. Avajaistilaisuuteen osallistui yllättävän paljon väkeä. Matkamuistoksi saimme huomioliivit, jotka ovat tarpeen pimeällä Kainuun kaduilla ja kyläteillä.

Poimin infopöydältä esitteitä ja tausta-aineistoa sekä Vaposta että uudistuneesta kaukolämpölaitoksesta. Kirjoitan aiheesta tarkemmin kuvien kera lähipäivien aikana.

Vuoden 2015 aikana Sotkamon voimalaitosta on modernisoitu merkittävästi. Voimalaitokseen asennettiin uusi piippu, savukaasupesuri ja sähkösuodatin, joiden avulla päästöt pienenevät ja poltossa syntyvä energia saadaan talteen.

Uudistusten myötä Sotkamossa saadaan entistä vähäpäästöisempää, energiatehokkaampaa ja taloudellisempaa kotimaista kaukolämpöä.

Laitoksen kaukolämpöteho nousee hyötysuhteen parantumisen myötä 20 MW:iin. Sähköntuotantoa varten Sotkamossa on 2 MW turbiini, mutta painopiste on sähkön alhaisen hinnan takia lämmön tuotannossa. Kerrottiin, ettei pienen laitoksen sähkön tuotanto ole nykyhinnoilla kannattavaa.

Tapahtumassa oli mukana myös Vuokatin Angry Birds aktiviteettipuisto, joka yhdessä Vapon kanssa tarjosi hauskaa tekemistä perheen pienimmillekin.

”Haluamme tehdä tapahtumasta hauskan ja kiinnostavan koko perheelle. Opastetut voimalaitoskierrokset kiinnostavat usein vanhempia ja pienemmät viihtyvät varmasti Angry Birds aktiviteettipuiston kanssa järjestetyissä virikkeissä”, kertoo Sotkamon voimalaitospäällikkö Sami Vartiainen. Lapsille suunnattua ohjelmaa on luvassa koko tapahtuman ajan.

Silmämääräisesti arvioiden parisensataa paikallista tutustui uudistuneeseen voimalaitokseen ja kaukolämmön tuotantoon Vapon asiantuntijoiden opastuksella.

Ohjelma

13:30 Tilaisuus alkaa
14:00 Avajaispuheenvuorot

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen, kunnanvaltuutettu
Mika Kilpeläinen, Sotkamon kunnanjohtaja (vt.)
Markus Hassinen, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja, Vapo Oy

14:30 Nauhan leikkaus
14:40 Opastetut kierrokset voimalaitoksella
16:30 Tilaisuus päättyy

Tarjolla kakkukahvit 250 ensimmäiselle!

Osoite: Salmelantie 43, 88600 Sotkamo

"Kaikki biopolttoaineet eivät ole päästöttömiä" | Kauppalehti

"Kaikki biopolttoaineet eivät ole päästöttömiä" | Kauppalehti

Vaikka metsien hiilivarastot kasvavat esimerkiksi Suomessa, korjuumäärien lisääminen pienentää varastoja verrattuna tilanteeseen, jossa puuta korjattaisiin vähemmän. Siksi bioenergian käytön lisääminen rajoittaa metsien ja maaperän kykyä hillitä ilmastonmuutosta.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ei ole yhdentekevää, mitä biomassoja käytetään energialähteinä. Tehokkaimmissa ratkaisuissa otetaan käyttöön sellaisia jäte- tai tähdejakeita, jotka joka tapauksessa lahoaisivat nopeasti.

Tehottominta on tuottaa bioenergiaa niin, että metsien hiilivarasto pienenee korjuun vuoksi merkittävästi.

Metsähaketuki ja turpeen vero palautuu vuoden 2012 tasolle

Tiedote. Julkaistu: 18.02.2016 klo 14:58
Bioenergia ry

Euroopan komission kilpailupääosasto ilmoitti 15.2.2016 verkkosivuillaan Suomen metsähakkeen sähköntuotantotukeen tehtävien muutosten hyväksymisestä. Ilmoituksen yhteydessä komissio kertoo ainoastaan, ettei sillä ole syytä vastustaa Suomen esitystä. Toistaiseksi asiaan liittyviä yksityiskohtia tai asiakirjoja ei ole saatavissa.

Etukäteen notifiointiprosessista on kerrottu, että muutoksessa on kyse metsähakkeen tuen nostamisesta komission hyväksymisen jälkeen viipymättä tasolle 18 €/MWh (nykytuki 15,9 €/MWh) ja turpeen veron alentamisesta tasolle 1,9 €/MWh (nykyvero 3,4 €/MWh). Vuoden 2019 alussa metsähaketuki jaetaan kahteen tasoon siten, että järeämmän runkopuun osalta tukea maksettaisiin vain 60 % täydestä tuesta eli 10,8 €/MWh.

Nyt kun komission hyväksyntä on saatu, Suomi säätää valtioneuvoston asetuksella metsähakkeen sähkön tuotantotuen tasolle 18 €/MWh ja turpeen veron tasolle 1,9 €/MWh eli palataan vuoden 2012 tuki- ja verotasoille. Tämän odotetaan tapahtuvan siten, että uudet tuki- ja verotasot tulevat voimaan aikaisintaan maaliskuun alusta ja viimeistään huhtikuun alusta.

Vaikka nyt palataan vuoden 2012 tuki- ja verotasolle, metsähakkeen ja turpeen kilpailukyky ja menekki on huonompi kuin neljä vuotta sitten. Tämä johtuu mm. sähkön markkinahinnan alentumisesta ja kilpailevien tuontipolttoaineiden, kivihiilen ja raakaöljyn, alentuneista maailmanmarkkinahinnoista.

Lisätietoja:
Bioenergia ry:n vt. toimitusjohtaja Tage Fredriksson, puh. 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi

Bioenergia ry valvoo kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etuja. Se edustaa koko bioenergian hankintaketjua maanomistuksesta ja koneyrittäjistä energia- ja metsäyhtiöihin. Yhdistyksen jäsenyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa ja kattavat 90 prosenttia kotimaisen energian tuotannosta.