Pelkosenniemelle 12 kertaa Ideapark

Totta, totuus ei pala leirinuotiossakaan. Pelkosenniemeltä kuuluu kummia. Pyhätunturin kupeeseen rakennetaan kaksitoista kertaa Ideapark suuruinen, katettu hehtaarivhuvituksen ihmemaa. Hankkeen aikana rakennetaan viiden tähden asuntoja, joissa on viisi makuhuonetta ja viihdekylpylästä tulee tosi makee.

Nämä pilviä hipovat ajatukset ovat Noitatunturi Oy:n käsialaa.

Hankkeen kustannusarvio on 2 miljardia euroa. Loviisan näkökulmasta katsoen tue ei ole raha eikä mikään, koska atomimyllyn hintalappu on koosta riippuen 3 - 4 miljardia euroa ja niitäkin on tarkoitus rakentaa "vähintään" kolme.

Pelkosennimen päättäjiä ei enää tulevaisuudessa "päätä palele", koska hiihtoputket ja viihdetunnelit voidaan lämmittää Loviisasta kuljetettavalla lauhdevedellä, jos putkea ei haluta Helsinkiin. Onhan a-voimala suunnitteilla myös Simon kuntaan, eikä siitä ole matka eikä mikään roudata tankkiautolla lämpöä kylpylävesien lämmikkeeksi.

Radiohaastattelussa todettiin, että kohde kiinnostaa raharikkaita, venäläisiä ja Donald Trumphin nimikin vilahti. Kunnantalo saatetaan siirtää hiihtoputken toiseen päähän, jolloin asiakkuuden hallinta ja ajanvietto yhdistyisi. Samalla sinne tulevat tietenkin Kelan ja Elinkeinoministeriön toimistot (työkkäri).

• Lapin Kansa vahvistaa, etten bloggaa Vappu-tunnelmissa.
• Donald Trumph ryhtyy rakennusmieheksi
• Pelkosenniemen kyläsuunnitelma
• Aamulehti kirjoittaa hotelli-hankkeesta
• Taloussanomat vahvistaa, että 32-kerroksen sijasta 20 kerrosta
  

Pyhätunturin naapuriin valmistuu ensi vuosikymmenen alussa jättimäinen matkailukeskus. Salaisen sijoittajaryhmän tavoitteena on rakentaa muun muassa 20-kerroksinen hotelli ja kilometrin mittainen sisätila, johon tulee uusia kauppoja. Myöhemmin alueelle syntyisi golf-kenttiä, puistoja ja ulkoilualueita.

Jos suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, alueelle tulisi jopa 50 000 uutta vuodepaikkaa. Se olisi kymmenkertainen määrä nykyiseen kapasiteettiin nähden.

Hanketta valmistelevan Noitatunturi Oy:n suunnittelujohtaja Olli Santala ei paljasta, mistä rahoitus satojen miljoonien jättihankkeeseen tulee. Julkisuudessa on kerrottu muun muassa amerikkalaisen miljardöörin Donald Trumpin halusta sijoittaa rahojaan Lappiin. Erikoista asiassa on, että Noitatunturi Oy:llä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa muutamana viime vuotena.

Toiminta käynnistyy vuonna 2011.

Hotelliin tulee 20 - 32 kerrosta! Hauskaa Wappua!

Vihreää rakentamista Suomeen

NCC on saanut EU:n Greenbuilding Partner -statuksen. Se myönnetään yrityksille, jotka sitoutuvat rakentamaan kaupallisia kiinteistöjä, joiden kokonaisenergiankulutus on 25 prosenttia alle kansallisten vaatimusten.

Rakennusyritykset tarttuvat ilmastonmuutoksen tarjoamaan oljenkorteen. Hyvä niin, energian säästäminen on viisasta. Rakennusaineteollisuudelle vihreä linja sopii kuin nenä päähän.

NCC aikoo jatkossa toteuttaa kaikki toimistohankkeensa näiden vaatimusten mukaisesti. Ensimmäinen Greenbuilding -vaatimusten mukaan rakennettava projekti tulee Vantaalle Airport Plaza Business Parkiin.

Onko tämä Sohlberg-hanke, josta puhuttiin muutama viikko takaperin. Olin silloin matkalla Tampereelle. Juttelimme hankkeesta samana päivänä Sepon kanssa.

Säästöä saadaan panostamalla ikkunoihin, vaipan ilmatiiviyteen ja lämmön talteenottoon. Myös erilaisilla äly-toiminnoilla tehostetaan energiansäästöä.

Asuntorakentamisessa on käynnistämässä ensimmäisten matalaenergiatalojen rakentamisen Espoon Vesirattaanmäkeen. NCC seuraa YIT:tä, joka ilmoitti aiemmin tänä vuonna (2008) rakentavansa kaikki asuntokohteensa jatkossa matalaenergiatasoisina. Toimistokohteiden osalta YIT ei vielä ole ilmoittanut vastaavia tavoitteita.

Rakentamisessa puhaltavat uudet tuulet. Koska joka talon katolla on oma tuulimylly?

Rakentamisen laskun heijastukset sahojen toimintaan

Asuntohintoja uhkaa neljänneksen lasku Britanniassa mikäli rahoitusmarkkinoiden vaikeudet ja niiden aiheuttama luottolama jatkuvat.

Rakentaminen on ollut vilkasta Espanjassa, Baltian maissa ja Britanniassa. Uusimmat uutiset Brittein saarilta kertovat vaikeutuvasta kehityskierteestä, jolla on käytännön vaikutuksia mm. suomalaiseen sahateollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen.

• Britannian asuntohinnat saattavat alentua neljänneksellä ensi vuoden (2009) loppuun mennessä

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto laski ja tulokset heikkenivät alkuvuonna. Eniten vaikeuksia oli sahateollisuudessa, jossa tuotanto laski tammi-maaliskuussa eli kolmen kuukauden aikana peräti neljänneksen.

• Asuntohintojen laskua tulisi tänä vuonna 10 prosenttia ja vuonna 2009 15 prosenttia
  

Sahojemme ongelmat alkoivat jo kesällä 2007, kun rakentaminen Yhdysvalloissa hyytyi ja Keski-Eurooppaan syntyi ylitarjontaa. Noususuhdanne meni metsäteollisuudessa ohi lähes huomaamatta, eikä parempaa ole luvassa.

Brittiläiset markkinatutkijat arvelevat intojen laskun uhkavan kaikkia paitsi aivan halutuimpien alueiden asuntoja.

1. Kiinteistövälittäjien mukaan asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet vuoden takaisesta vajaasta kuudesta viikosta yhdeksään.
   
   
2. Toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin 93 prosenttia pyydetyistä hinnoista. Asuntohintojen hinnat ovat laskeneet huhtikuussa 2008 jo seitsemättä perättäistä kuukautta.
   
   
3. Hinnat ovat prosentin alempana kuin vuosi sitten.

Lainansaannin helpottuminen rajoittaisi hintojen laskua selvästi. Helpompi luotonsaanti tukisi hintoja ja pitäisi vuoden 2008 laskun neljässä ja vuonna 2009 kahdessa prosentissa. Mikäli asuntolainojen saatavuus ei parane pian, seuraukset voivat olla vakavat koko taloudelle. Talouden hidastumisen heikentämä työmarkkina voimistaa hintojen laskua entisestään.

Britannia on ollut sahateollisuudellemme tärkeä markkina-alue. Siellä törmäämme tietenkin nopeimmin pohjoisamerikkalaisten sahureiden kilpailuun. Ylituotantoa yritetään rahdata Atlantin yli ja markkinoita vallataan alemmilla hinnoilla.

Millaisista määristä puhutaan? Katsotaan tilastoja:

"Sahatavaran vienti on kasvanut tuotannon suhteessa", kertoi Metsäteollisuus ry 2006. Vuonna 2006 mäntysahatavaraa vietiin 3,5 milj. m3, kuusisahatavaraa 3,3 milj.m3 ja höylätavaraa 1,0 milj.m3. Yhteensä vienti kasvoi 0,3%.

Raahen sataman tiedotteessa 16.1.2008 kerrotaan

Sahatavaran vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia viennin kokonaismäärän ollessa 136 600 m3. Eniten sahatavaraa vietiin Kreikkaan ja Brittein saarille. Tämän mukaan Raahesta virtaa vielä mukavasti tuotteita Eurooppaan.

Katsotaan kehitystä tarkemmin. Raahen sahatavaran viennin volyymi on alhainen. Vuosi 2007 oli Raahen satamassa kiivaan kasvun ja toiminnan aikaa. Vuoden mittaan satamassa valmistauduttiin syväsatamahankkeen käynnistämiseen ja kehitettiin samalla muita satamapalveluja. Eniten sieltä vietiin Rautaruukin tuotteita.

Loviisassa on paljon suurempi sahatavaran vientisatama

Loviisan satamaan johti 8,5 m:n väylä, joka oli valmistunut vuonna 1984. Väylän pituus on noin 15 km. Loviisan sataman kuljetusmäärä vuonna 2004 oli 1,1 milj. tonnia. Satama palvelee pääosin mekaanista puunjalostusteollisuutta sekä kivihiili- ja viljakuljetuksia. Sahatavaran viennissä satama on ollut neljän suurimman joukossa. Vuonna 2004 sahatavaran vienti oli noin puoli milj. tonnia.

• Kokonaiskuvan saa uusimmasta tullitilastosta
  
  
• Kuukausikatsaus tammikuu 2008
  

Mekaanisen metsäteollisuuden vienti jäi selvästi viime vuoden (2007) tammikuun vientiä vähäisemmäksi: sahatavaran vienti supistui 16 % ja puutuotteiden vienti seitsemän prosenttia.

Nollaenergiataloista nollarakentamiseen

Puheet nollaenergiataloista saattaa syksyyn mennessä muuttua "nollarakentamiseksi". Pohdin tässä kirjoituksessa vauhdin hidastamisen esteitä.

1. kylpylä- ja hotellihankkeita jäihin
2. rakennetaanko kaikki ideapuistot?
   

Rakennusyritysten sitoumukset, maankäyttösopimukset, sekä pitkäaikaiset sopimukset rakennusmateriaaliteollisuuden kanssa vaikeuttavat rakentamisen volyymin nopeaa leikkaamista.

1. keskustelimme aiheesta tänään
2. esimerkkinä musiikkitalon urakka n. 100 miljoonaa, joka halpeni 40 miljoonaa (jos muistan oikein)
3. pyörät pidetään pyörimässä
   

Suurille yrityksille, lomautukset, henkilökunnan vähennykset ja jarruttaminen on hiton kallista.
Tiedämme, miten tarkkaan ne ovat toisiinsa naimisissa. Teollisuus, rakentajat, rakennuttajat ja rahoittajat ovat tiukassa riippuvuussuhteessa ja tämä vaikeuttaa nopeiden kapasiteettimuutosten läpimenoa.

Voimme vain aavistella millaisissa tunnelmissa rakentamisen "sisäpiiri" pohtii seuraavia siirtoja. Päätöksentekoa ohjaa "veitsi kurkulla", koska sitoumukset, sakkopykälät ja pörssikurssit ylläpitävät kasvun pakkoa. Uutta varastoa voi käsitellä kirjanpidossa, mutta saneerausvaiheeseen siirtyvä yritys joutuu nopeasti paljastamaan "yliarvostettua" maavarantoa ja "muuta varastoa".

Vaikka yritykset pudottaisivat väkeä pois, pienentäisivät palkkamenoja, kulut eivät loppuisi, koska kuvaan tulisivat "rakentamatta jättämisen sanktiot". Moni rakennusfirma toivoo edelleen, että tilanteesta selvitään "kuin koira veräjästä", että "taantuma asettuu minitaantumaksi" ja uuden tuotannon myyminen vauhdittuu "vuoden tai kahden kuluttua".

Rakentamistahdin pysäyttäminen vaatii pidempää askaretta kuin muutamia kuukausia. Raaka-ainetoimitukset on neuvoteltu viime vuonna tähän aikaan, on sovittu moneen suuntaan, ristin, rastin. Verkottuneen yhteistyön purkaminen ei onnistu nappia painamalla.

1. kesäloman jälkeen tulemme näkemään tarkempia tilannekuvia
2. viime vuonna jarrua painettiin heti lomien jälkeen
3. äsken kerrottiin Harkimon rahanjakoautomaattien asennusaikataulun muutoksesta
   

Rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kotimaiset materiaalit eivät riitä alkuunkaan. Tavaraa tulee myös rajojen takaa. Mihin ne varastoidaan ja mihin kuntoon ne ajautuisivat, jos projekteja ei jatkettaisi.

1. alas ajamisen sijasta tulemme näkemään nykivää tuotantoa (siiloja tyhjennetään)
2. he ovat ostaneet osan tuotantopanoksista muualta (materiaalivirrat)
   
3. lämmöneristetehtaat perivät saatavansa, tonttivarannon käytölle on takarajat
   
4. pörssiyhtiö eivät kestä oikeusjuttujen sarjaa (nyt ei haluta huonoa julkisuutta)
   
5. pystyssä pysymiseen kuuluu myös "kauhun tasapaino"
   

Foster Wheeler Energia voimaloita ja kattiloita

Foster Wheeler Energia Oy, Varkaus Foster Wheeler Energia Oy on erikoistunut voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin sekä niiden kunnossapitoon ja huoltoon. Yhtiön ydinosaamista on leijukerrosteknologia ja erityisesti CFB- eli kiertopetiteknologia.

Markkinajohtaja...

Foster Wheeler on noin 40 prosentin markkinaosuudellaan maailman johtava CFB-kattiloiden toimittaja. Projekteistamme suurin osa suuntautuu ulkomaille.

Iso toimija

Foster Wheeler Energia Oy:n liikevaihto on noin 380 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 500 henkilöä sen toimipaikoissa Espoossa ja Varkaudessa sekä Ruotsissa ja Saksassa toimivissa tytäryhtiöissä. Yhtiö on osa maailmanlaajuista Foster Wheeler Ltd. -konsernia.

Ahlstrom kattilat

"Ahlstromin kattilat" myytiin aikoinaan F&W:lle.

PS:

Laitan tähän tärkeän linkin pienten yksiöiden sähkön tuotannosta.

Koskisen Oy intohimoinen suhtautuminen puuhun

Koskisen Oy, Hirvensalmi Koskisen on puutuoteteollisuuden monialakonserni. Perheyritys työllistää kotimaassa yli 1000 henkeä. Liikevaihto on 230 milj. euroa ja viennin osuus on noin 60%. Koskisen henkilökuntaa on yhdistänyt jo lähes 100 vuoden ajan intohimoinen suhtautuminen puuhun.

Kirjoitan puualan yrityksistä tällä kanavalla. Koskisen Oy on eräs tunnetuimmista mekaanisen metsäteollisuuden pk-yrityksistä. Puujalosteiden myyminen on B-to-B toimintaa. Kuluttajien tiedot tuotteista ja uusista kehityksistä ovat vähäiset. Pitäisikö tähän puoleen panostaa enemmän?

Metsäteollisuutemme on perinteisesti ollut alue- ja raaka-ainekeskeistä. Venäjän puutullit nostavat raaka-aineen saatavuuden entistä tärkeämmälle sijalle. Tulevaisuuden liiketoimintamalleissa asiakaskokemukset (user experience) tulee entistä tärkeämmäksi, mutta miten jalostusketjun alkupäässä oleva mekaaninen metsäteollisuutemme aikoo tarttua tähän kehitystrendiin?

Yhteistyöverkostoissa tuhansia

Näin äsken toiseen asiaan liittyvän ilmoituksen, joka lupasi, "meillä on":

• osaava henkilöstö
• laajat yhteistyöverkostot
• käytössämme nykyaikaiset ja tehokkaat menetelmät
• aikaa ja halua toteuttaa juuri Teidän yrityksenne, yhteisönne, verkostonne, projektinne toiveet!

Osallistuin eilen Itämeren ohjelma 2007 - 2013 tiedotustilaisuuteen Helsingissä. Asiaa tarjottiin kuulijoille roppakaupalla ja kaivattiin

1. innovaatioita
2. kilpailukykyä
3. rajat ylittävää yhteistyötä
4. aidointa eurooppalaista yhteistyötä
5. mukana on itä-länsi integraation vahvistamista
6. pohjoinen-etelä
7. yhtenäinen Itämeren alue ja sen kehittäminen
8. public-private työtapa
9. voimme luoda kehityskäytäviä
10. kriittisten solmukohtien tarkastelua
11. kaupunki-maaseutu -yhteistyön kehittäminen
12. tavoitellaan konkreettisia tuloksia
13. papereita ja raportteja riittää, nyt etsitään konkreettisia tuloksia
14. investointeja, pilotteja, hyviä käytäntöjä, "siltojen rakentamista"
15. tietoliikennetekniikan hyödyntäminen
    

Kannatettavia ovat hankkeet, jotka pyrkivät Itämeren tilan parantamiseen. Ympäristöön vaikuttavana tekijänä on tietenkin taloudellisen kasvun tavoittelu ja liikenteen lisääntyminen.

Nord Water

Sain messuilla Helsingin vedeltä pullollisen pullotettua vettä, jossa oli HS:n oma etiketti. Siitäpä tuo jäi mieleen ja päätin blogata tästäkin aiheesta. Olen jossain toisaalla kirjoittanut Pariisin kaupungin vesilaitoksesta.

Nord Water Oy, Helsinki. Oy Nord Water Ltd on suomalainen yritys, joka pullottaa ja markkinoi pullotettua vettä kotimaahan ja vientiin.

Katselin Helsingin vedeltä saamaani pulloa ja vertasin sitä Nord Waterin sivuilla olevaan kuvaan ja kyllä nämä täsmäsivät.

Muistan hämärästi lukeneeni juttuja veden viemisestä Saudi-Arabiaan. Pohjanmaalla on myös joku samalla alalla toimiva, mutta en tietenkään muista sen nimeä.

Oy Nord Water Ltd pullottaa, myy, jakelee ja markkinoi korkealaatuista juomavettä. Nord Waterin pullottamo avattiin vuonna 2004. Pullottamo ja toimisto sijaitsevat Helsingin Pitkäkoskella, lisäksi yrityksellä on toimistot Saudi Arabiassa ja Yhdysvalloissa.

Nord Water on yksi Suomen johtavista pullotetun veden viejistä. Yrityksen päämarkkina-alue on Lähi-idässä, Saudi Arabiassa. Nord Waterin asiakkaat ovat mm. päivittäistavarakaupat, tukut, ravintolat, cateringin yritykset, suuret tapahtumat, laivamuonittajat ja yksittäiset yritykset.

Metso Power

Metso-konserni osti runsas vuosi sitten Aker Kvarnerilta voimalaitoskattiloita suunnittelevan ja valmistavan Metso Powerin.

Kun Tampellan osia 1990-luvulla myytiin, kattilatuotanto päätyi norjalaisille. Metso-korni osti kattilayksikön takaisin suomalaisomistukseen.

Kaupassa Metsolle tuli 750 työasemaa. Tarkoittaako tämä, että porukkaa on noin paljon. One Laptop per employee?

Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto - Virtaustekniikan laboratorio

Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto - Virtaustekniikan laboratorio: "Aloitettu jo 1981 suurnopeustekniikan ensimmäisenä projektina, jatkuu edelleen ORC-prosessilla tarkoitetaan Rankine-prosessia, jossa kiertoaineena veden sijasta on sopiva orgaaninen neste.

Koska orgaanisen nesteen suhteellinen latenttilämpö on paljon pienempi kuin vedellä, voidaan yhden painetason ORC-prosessilla saavuttaa sama tai parempi hyötysuhde kuin kahden painetason vesihöyryprosessilla esimerkiksi dieselin savukaasulämpöä hyödynnettäessä.

Tästä johtuen ORC-prosessilla voidaan hyödyntää myös alempilämpötilaisia hukkalämpölähteitä, mikä ei yleensä ole kannattavaa vesihöyryprosessilla."

Tuulimyllyt vauhdissa

Moventas Wind Oy, Jyväskylä. Moventaksen tuuliturbiinivaihteiden liiketoiminta on keskittynyt Jyväskylään. Liikevaihto tullaan kaksinkertaistamaan lähivuosina ja rakenteilla on uusi tehdas. Kasvun tueksi yritys tarvitsee yli 250 uutta osaajaa vahvistamaan nykyistä joukkuettaan.

Euroopan Unionilla on kovat tuulivoimatavoitteet. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla energialähteillä tulisi kattaa 20 prosenttia alueen energiatarpeesta. Suomi on EU:n tuulivoiman rakentamisen peränpitäjänä, vaikka suomalaisilla on merkittävää teknologiaosaamista.

• Ruotsissa tuuli jauhaa kohta 17-kertaisesti enemmän sähköä kuin Suomessa
• Ruotsi ei usko ydinvoimaan, mutta satsaa mm. tuuleen
• Eestissä ja Baltian maissa tuuli pyöräyttää lisää sähköä
• Tanska on tärkeä tuulivoimamaa
• Saksa ja Espanja

Meillä on hurjan paljon sellaisia yrityksiä, joista suurella yleisöllä ei ole mitään tietoa. Tuulivoimailijat eivät lobbaa. Yleisön suosiota ei haeta. Bisnes 2 bisnes toimijat eivät kuluta panoksia yleisön mielipiteen muokkaamiseen.

Vaneria tekevä Visuvesi Oy

Visuvesi Oy on mekaanista metsäteollisuutta harjoittava perheyhtiö Visuvedellä Ruoveden kunnassa. Visuvedellä sijaitsee vaneritehdas ja saha sekä vanerijalosteita ja laboratoriokalusteita valmistava tehdas. Vanerikonserniin kuuluu lisäksi vaneritehdas Vammalassa ja sahakonserniin toinen saha Lapualla. Koko yrityksessä työskentelee 450 eri alojen ammattilaista, joista 220 henkilöä Visuvedellä.

Testaan BlogIT ja Facebook applikaatiota

Testaan BlogIT funktiota, joka mahdollistaa blogin postittamisen yhdeltä SixApart kirjoitusalustalta useille blogeille samanaikaisesti. Voin valita julkaisukanavat ja lähettää saman viestin kaikkiin kohteisiin ilman erillistä kirjautumista.

Sain tiedon sovelluksesta tänä aamuna Robert Scobleizer postauksen kautta. Sitä kautta löysin tämän linkin:

http://www.readwriteweb.com/archives/sixapart_ties_it_all_together.php

Tämä säästää aikaa ja selkiinnyttää kanavakaaostani.

Yksinkertaisuus on valttia. Kirjoitus "Entry" ruudulla ei ole mitään hienouksia. Muotoilua ei tarvitse pohtia. Linkitysnappuloita ei ole. Tähän kirjoitan vain puhdasta tekstiä.

Testaan BlogIT ja Facebook applikaatiota

Testaan BlogIT funktiota, joka mahdollistaa blogin postittamisen yhdeltä SixApart kirjoitusalustalta useille blogeille samanaikaisesti. Voin valita julkaisukanavat ja lähettää saman viestin kaikkiin kohteisiin ilman erillistä kirjautumista.

Sain tiedon sovelluksesta tänä aamuna Robert Scobleizer postauksen kautta. Sitä kautta löysin tämän linkin:

http://www.readwriteweb.com/archives/sixapart_ties_it_all_together.php

Tämä säästää aikaa ja selkiinnyttää kanavakaaostani.

Yksinkertaisuus on valttia. Kirjoitus "Entry" ruudulla ei ole mitään hienouksia. Muotoilua ei tarvitse pohtia. Linkitysnappuloita ei ole. Tähän kirjoitan vain puhdasta tekstiä.

Talotehtaiden markkinaosuudet

Suomessa on kourallinen talotehtaita, jotka ovat viime kesän tilastoinnin mukaan pystyneet valtaamaan markkinoita. Vahvimmin menestyy nyt ruotsalainen Älvsbytalo, jonka markkinaosuus pakettitaloista oli viime elokuussa 6,6 prosenttia. Kahden vuoden aikajänteellä yritys pystyi kaappaamaan 1,4 prosenttiyksikön lisäosuuden.

Muut nousijat:

1. Muurametalot +1,2%
   
2. Luja-kivitalot +0,7 %
3. Puutalo +0,6 %

Nämä yritykset kuuluvat kooltaan kuitenkin talotehtaiden keskikaartiin. Suurimmalla niistä, Puutalolla, on 3,5 prosentin osuus talopaketeista.

Markkinoita ovat vallanneet hyvin myös kaikista pienimmät talopakettivalmistajat. Kaikissa taloryhmissä -puuelementtitaloissa, pre cut-taloissa, hirsirakenteisissa taloissa kuin myös tiili/betoni/siporex- taloissa - pienet valmistajat kasvattivat osuuttaan.

Markkinaosuuksien menettäjät

1. Omatalon markkinaosuus luisui kahdessa vuodessa 2,2 %
   
2. Jämerän lasku 1,7 %
   
3. Lammi-kivitalot osuus laski 0,9 % kahdessa vuodessa.
4. Kastelli-talot menetti asemiaan 0,8 %
   

Tilastosta kertoo Rakennustutkimus RTS Oy:n selvitys. Kyselyyn vastasi 3150 henkilöä. Markkinaosuuksia verrattiin kesäkuusta 2005 heinäkuuhun 2007.

Suurimmat suomalaiset talomerkit:

1. Kastelli 13,2 %
2. Jukka 8,9 %
3. Omatalo 6,8 %
4. Älvsbytalo 6,6%
5. Kannustalo 4,2 %
6. Design-talo 4,2%
7. Lammi-kivitalot 3,8 %
8. Puutalo 3,5 %
9. Vaaja (suurelementti) 3,5%
10. Jämerä 3,1%
11. Lappli 3,0%

Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy

Biowatti ja bioenergia

Biowatti: "Biowatti on valtakunnallinen ja kotimainen, Lassila & Tikanoja Oyj konserniin kuuluva yhtiö. L&T omistaa yhtiöstä 70 prosenttia ja loput 30 prosenttia on yhtiön toimivan johdon omistuksessa. Biowatti jatkaa toimintaansa omana osakeyhtiönä ja yhtiön nimenä on L&T Biowatti Oy. Biowatti on aloittanut toimintansa vuoden 1994 alussa Metsäliiton tytäryhtiönä. Vuoden 2005 alusta alkaen yhtiö siirtyi kokonaan toimivan johdon omistukseen ja 31.1.2007 alkaen yhtiö siirtyi tehdyillä osakekaupoilla L&T:n tytäryhtiöksi.

Hyvä tietää. Kirjoitan aiheesta tarkemmin myöhemmin.

"Biowatin toiminta-ajatuksena on hankkia, markkinoida ja toimittaa bioenergiaa ja teollisuuden raaka-aineita asiakkaille heidän tarpeita vastaavasti. Tuotteina ovat metsä- ja puuteollisuuden puusivutuotteet sekä metsähakkeet. Biowatin keskeiset toimialat ovat puupolttoaineiden toimitukset lämpö- ja voimalaitoksille, raaka-ainetoimitukset levy- ja selluteollisuudelle ja pellettitehtaille sekä toimitukset ympäristörakentamiseen, kompostointiin ja kuivikemarkkinoille", kerrotaan verkkosivuilla.

Etelä-Pohjanmaan Tuulivoimaa

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy (EPV) on sähkön ja lämmön tuotantoon ja hankintaan erikoistunut suomalainen energia-alan yritys. Toimintamme perustuu EPV:n omistamien ja käytössä olevien sähkönhankintaresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen osakkaittensa eduksi. EPV kertoo, että "Osakkain on 22 suomalaista energia-alan ja teollisuuden toimijaa".

Pitänee tutustua tarkemmin toimintaan...

EPV hankkii vuosittain n. 4 500 GWh sähköä, joka vastaa noin 5 % koko Suomen sähkön käytöstä. Konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 122,1 miljoonaa euroa. Yhtiön toimipaikka sijaitsee Vaasassa ja konsernin palveluksessa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 17 henkilöä.
EPV:n strategisena tavoitteena on kasvattaa sähköntuotanto-omistuksiaan entistä ympäristöystävällisempään suuntaan ja vastata omalta osaltaan EU:n asettamiin uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteisiin. EPV:llä on tällä hetkellä kaksi tuulivoimaan erikoistunutta tytäryritystä: Rajakiiri Oy ja EPV Tuulivoima Oy.

Seuraan mielenkiinnolla tuulivoiman kehitystä, miten se asettuu suhteessa muihin uusiutuviin. Suurimmat tuulivoimalat voidaan sijoitta 150 metrin korkeuteen ja niiden teho on 10 MW. Loviisassa valmistetaan 1 ja 3 MW tuulivoimaloita. Euroopassa Espanja rakentaa eniten tuulivoimakapasiteettia tällä hetkellä.

Kastelli-Talot alansa markkinajohtaja

Kastelli-talot Oy on ollut alansa vahva markkinajohtaja Suomessa jo vuodesta 1994 lähtien. Kastelli on osa 1920 perustettua Harjavaltakonsernia, jonka liikevaihto vuonna 2007 oli 180 miljoonaa euroa. Kastellin lisäksi konserniin kuuluvat Puustelli Group Oy ja Myllymäki Oy. Yhdessä nämä työllistävät noin 1300 henkilöä.

Pientalojen valmistaja Jetta-Talo

Jetta-Talo Oy, Vaasa, valmistaa omakotitaloja vaativille asiakkaille. Ylivoimainen energia- ja kustannustehokkuus, laajempi toimitussisältö, laadukkaammat materiaalit ja tinkimätön palvelu ovat JettaTalon vahvuuksia, joita asiakkaamme arvostavat.

Kommentoin myöhemmin pien- ja puutalojen valmistusta Suomessa.

Innovaatioiden kaupallistaminen oppimisprosessina

Innovaation kaupallistaminen oppimisprosessina: Kokeile ja opi (probe and learn)
-lähestymistavassa innovaation liiketoimintalogiikka ja liittyminen liiketoimintaympäristöön
on tuntematon (Lynn, Morone, and Paulson, 1996; O’Connor, 1998; O’Connor and Veryzer, 2001).

Näinhän tuo menee. Tein äsken päätöksen videoprojektista. Julkaisin sen Jaikussa ja Powncessa. Hanke on julkinen. Kopioin käsitteellisellä tasolla Seesmiciä, mutta muutoin on kyse aivan erilaisesta hankkeesta. Hyödynnän verkkoa paikkana, jossa voi tehdä juttuja. Sovellan käytössäni olevia lukuisia kanavia. Nämä kanavat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tavoittavat erilaisia ihmisiä (kohderyhmiä), joten pystyn esittämään erilaisia painotuksia.

Yrityksen ja erehdyksen kautta liiketoimintalogiikka hahmottuu ja ainakin alkuperäisen innovaation jälkeiset muunnelmat menestyvät. Kokeile ja opi -lähestymistapa sopii radikaaleille innovaatioille, joiden arvonluomislogiikka poikkeaa olennaisesti substituuteista.

Teemme radikaalisti uutta juttua. Näissä integroituu kymmenien vuosien kokemus.

Innovaation verkostoperustainen kaupallistaminen: Verkostoperustaisessa kaupallistamisessa
arvoketju on jaettu osaamisalueittain niin, että verkoston kehittäjät ja kaupallistajat
ovat eri yrityksiä (Mitchell and Singh, 1996). Ratkaisun etuna on osaamisen kasvattaminen keskitetysti omalla pätevyysalueella. Yritykset, jotka myöhemmin haluavat kasvaa, joutuvat liittämään kaupallistamisresurssit yritykseen esimerkiksi rekrytoinnin tai yritysoston kautta.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana tänään, miten tuulivoimalahanke hakee itselleen rahoitusta.

Liiketoimintalogiikkaperustainen kaupallistaminen: Innovaation liiketoimintalogiikkaperustainen
kaupallistaminen asettaa tavoitteeksi innovaation liiketaloudellisen vaikutuksen maksimoinnin. Kysymys ei ole pelkästään taloudellisesta tuloksesta, vaan yrityksen strategisen asemaan vaikuttamisesta innovaation avulla (esim. Kim and Mauborgne, 1997). Aina ei ole optimaalisinta lyhytjänteinen voiton maksimointi.

Pienet yritykset ja uudet hankkeet voivat sitä paremmin, mitä nopeammin tulosta pystytään tekemään.

Tuulivoima jälleen muodissa

Tuulivoima: "TUULIVOIMA JÄLLEEN MUODISSA. 1990-luvulta lähtien tuulivoiman tuotanto on kasvanut enemmän kuin minkään muun sähköntuotantotavan - keskimäärin 25 … 30 % vuodessa.

Jo antiikin persialaisten tiedetään käyttäneen pystyakselista, tuulta hyödyntävää voimanlähdettä noin vuonna 900 eKr. Eurooppaan tuulimyllyjä alettiin rakentaa keskiajalla. Myllyissä oli yleensä vaaka-akselinen nelilapainen tuuliroottori, jonka synnyttämää tuulivoimaa käytettiin pumppaamiseen, viljan jauhamiseen ja sahalaitosten pyörittämiseen.

Teollisen vallankumouksen aikana tuulivoimaa alettiin korvata vesi- ja höyryvoimalla, ne kun eivät ole tuulivoiman lailla riippuvaisia sijaintipaikasta.

Tuulivoimasta on tullut nopeimmin kehittyvä sähköntuotantotapa. 1990-luvulta tuulivoiman tuotanto on kasvanut keskimäärin 25 - 30 % vuodessa. Vuonna 2004 tuulivoimakapasiteettia oli Euroopassa jo yli 34 000 megawattia (MW). Saksa ja Tanska ovat johtavia tuulivoimamaita, sillä kummassakin sähköntuotannosta yli 10 % tulee tuulivoimasta.

Suomen tavoitteena on nostaa lähivuosina tuulivoimatehonsa 500 megawattiin, mikä vastaa kolmasosaa Olkiluotoon rakennettavan kolmannen voimalaitoksen tehosta."

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology: "Sumituuli Oy

Sumituuli Oy: 'Osakeanti 01.12.2006 alkaen. Osakeanti, jossa mahdollisuus merkitä n. 1000 kpl B-sarjan osaketta. Hinta 1000 €, nimellisarvo 285,92 €. Osakeannilla on tarkoitus saada 2 MW:n tuulivoimalan rakentamista varten tarvittava pääoma. Antiin toivotaan osallistuvan erityisesti luonnollisia henkilöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Tavoitteena pitää yhtiö edellä mainittujen tahojen omistuksessa ja hallinnassa.'

Sunnuntaina, kuuntelen Mediadays elokuvaprojektin esittelyä. Irja lähettää Skypen toisesta huoneesta aiheesta 'osakepääoman hankkiminen'. Kirjaan asian blogiin. Onko tämä hanke onnistunut?"

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology: "Sunday, April 13, 2008 Svensk Vindkraftförening

Nämä ovat tulossa Loviisaan. Vierailu tapahtuu kuukauden kuluttua. Jatkan elokuvan ja presentaation käsikirjoituksen tekemistä. Tämäkin sopii ohjelmaan.

Svensk Vindkraftförening: 'STUDIERESA I VINDKRAFT 15-17 maj 2008. Vi besöker WinWind:s fabrik i Loviisa utanför Helsingfors. I fabriken sammansätts 3 MW maskinen som levereras till Lysekil Energi AB under våren och i sommar till Vindkraft Vänern. Program/info även på utresan ombord båten. Program ej klart.'"

Messujen tarpeellisuudesta

Kysymys messujen tarpeellisuudesta pulpahtaa aika ajoin esille. Järjestäjät tekevät kyselyjä selvittääkseen messukävijöiden ja näytteilleasettajien mielipiteitä.

Olen parin päivän aikana seurannut Helsingin Messuhallissa järjestettäviä Mediapäiviä Jaikun kautta. Tilaisuuden "rapoaminen" on niin tehokasta ettei osallistuminen tunnu tarpeelliselta.

Live-osalllistuminen on joskus tarpeen. Omin silmin näkeminen käynnistää uusia prosesseja ja ihmisten tapaaminen ja kasvotusten keskustelminein on arvo sinänsä. Mutta, kun ja jos ei ole aikaa, silloin etä- ja ryhmäraporteista saa erittäin hyvän kokonaiskuvan.

Eläminen ajan hermolla on sekä messunjärjestäjän, seminaarin organisoijan että näytteilleasettajan sekä esiintyjän suurimpia haasteita. Jokaista tapahtumaa edeltää huolellinen suunnittelu. Tapahtumia uudistetaan koko ajan, yleisölle on tarjottava jatkuvasti jotain uutta.

Ulkomaiset messut, tapahtumat, kongressit ja seminaarit ovat useille uusien trendien haistelua. Sinne mennään hakemaan uusia ideoita, ei niinkään ostamaan ja sopimuksia tekemään. Syventävät keskustelut tapahtuvat vasta tapahtumien jälkeen.

1. Uusi kontakteja
2. Uusia ideoita
3. Uutta tietoa
4. Inspiraatiota
5. Kilpailijatietoa

Biokokonaisuus avautuu pikkuhiljaa

Bioenergiaan saloihin sukeltamista voi verrata uuden kielen oppimiseen. Kun aloittaa uuden liiketoimintaympäristön opiskelun, ensin hahmottaa vain muutamat sanat. Ne eivät sano mitään, koska ei vielä voi ymmärtää kokonaisuutta.

Bioenergian, tuotantotalouden ja bisnestajun yhdistäminen on jännittävä urakka. Pelkällä tekniikalla ei pitkälle pötkitä. Hyvä laitos ei tuota lämpöä ei sähköä ilman toimivaa logistiikka ja tuotettava energia on pystyttävä myymään kannattavasti.

Projektien rakentaminen vaatii monialaista osaamista. Voin nojautua viidentoista vuoden takaisiin kokemuksiin. Ranska, Saksa, Sveitsi, Belgia, Tanska, Ruotsi ja Hollanti opettivat. Nyt asiaa tarkastellaan toisaalta kansallisesta näkökulmasta, mutta kohta kuvaan astuvat Ruotsi, Venäjä ja Norja. EU saa vielä odottaa.

Biokaasua lannasta komissaari!

Vehmaalla, vakkasuomalaisessa metsikössä lymyävässä teollisuuslaitoksessa tuotetaan vihreää Sähköä Fortumille Biovakka Oy:n tehtaalla, joka valmistaa biokaasua 20 sikatilan lannasta ja suurkeittiöiden ruuantähteistä sekä elintarviketeollisuuden sivuvirroista, joille on vaikea löytää muuta käyttöä.

1. sianlanta
2. suurkeittiöiden ruuantähteet
3. elintarviketeollisuuden sivuvirrat
4. margariinin valmistuksesta kerätään kelpaamaton kasvisrasva

Raaka-aineesta puolet tulee sikatiloilta, puolet muualta. Biovakan liiketoimintamallin ytimenä on porttimaksu vastaanotettavasta lannasta. Teollisuuden jätteistä peritään maksu. Fortum maksaa myös tuotetusta "vihreästä sähköstä".

1. Biovakka tekee sähköä 1,5 MW
2. Lämpöä 1,7 MW
3. Tulevaisuudessa pääosa tuloista tulee energian ja ravinteiden myynnistä
   

Lämmöstä yhtiö kuluttaa itse valtaosan (ilmeisesti haihduttamiseen ja kuivaamiseen) ja sähköstä kymmenen prosenttia. Ylijäämälämpö menee nyt hukkaan, mutta yhtiö etsii sille käyttäjää.

1. kasvihuonekasvattaja
2. tulevaisuudessa tuloa myös ravinteiden kauppaamisesta
3. rakeistusmenetelmällä tehtaalle tulevasta biomassasta viidesosa kiinteytän fosforirakeiksi
4. pellolle levitettynä lannasta valmistetut fosforirakeet eivät haise
5. toinen viidennes muuttuu typpiravinteiksi ja typpifosforiravinteiksi
   

Vuonna 2007 Biovaikka Oy myi:

1. 4 000 MWh sähköä (vastaa 340 000 litraa öljyä)
2. Vuonna 2008 sähköntuotanto kasvaa uuden kaasumoottorin ansiosta
3. Tulevaisuudessa ehkä myydään metaania kaasuautoille
   

Jätevedet menevät kunnalliselle puhdistamolle.

Biokaasuyhtiön rinnalle on perustettu Biovakka Suomi, jonka nimissä on tarkoitus pystyttää kymmenen biokaasulaitosta eri puolille Suomea.

1. Ensimmäistä rakennetaan Turkuun
2. Jämsänkoskella tarkoitukseen on varattu tontti
3. Nastolassa arvioidaan ympäristövaikutuksia
4. Nurmossa jätetty ympäristölupahakemus
5. Lapualla jätetty ympäristölupahakemus

Toimitusjohtaja Janne Lehtonen arvioi, että "tulevaisuudessa biokaasulaitokset joutuvat maksamaan biomassoista, joista vielä nyt saadaan vastaanottomaksu".

Biovakka keskustelee maakaasuyhtiö Gasumin kanssa puhdistetun biokaasun siirtämisestä kaasuverkkoon. Autojen polttoaineeksi myytävä maakaasu on metania.

Lähde: HS 31. maaliskuuta 2008

Kemiran vesi- ja paperikemikaalit

Kemiran entinen pääjohtaja, vuorineuvos Lasse Kurkilahti johti vesi- ja paperikemikaaleja valmistavaa Kemiraa neljä vuotta ja jätti vuoden vaihteessa (2007/2008) pääjohtajan tehtävät. Kuusikymppinen Kurkilahti jää virallisesti "eläkeläiseksi" ja arvioi, että sopeutuminen uuteen tilanteeseen vie vuoden. Kolmenkymmenen vuoden tiiviin työputken jälkeen irtautuminen on oma projektinsa, joka sekin vaatii suunnittelua.

Kemira on kiinnostava yritys. Sen sisällä on tapahtunut paljon viimeisten vuosien aikana. Kirjoitan kohta lisää yrityksen innovaatiotoiminnasta ja kansainvälistymisestä. Lasse Kurkilahti saa toimia tämän kirjoitussarjan innoittajana.

Yritysjohtajan kaikki paukut hupenevat työntekoon. Nyt on aikaa suuntautua uusiin asioihin. Hän ehti toimia useissa yrityksissä.

1. Kemira
2. Raisio-yhtymä
3. Nokia Renkaat
   

Pöyry Environment

Pöyry on globaali energia-, metsäteollisuus- sekä infrastruktuuri & ympäristöaloihin keskittynyt konsultointi- ja suunnitteluyritys.

Pöyryn liikevaihto vuonna 2007 oli noin 720 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 7300 asiantuntijaa. Pöyry Oyj on listattu OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.

Pöyry Environment Oy on Suomen johtavia yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimistoja, jonka palveluksessa on yli 300 ammattilaista 11 paikkakunnalla. Pöyry Environment Oy:llä on Jyväskylässä aluetoimisto.

Puupakkausliiketoimintaa Haukiputaalla

Versowood, Haukipudas, on osa Versowood-konsernin puupakkausliiketoimintaa.
Yritys valmistaa Haukiputaalla kaapelikeloja ja vanerilaatikoita. Palvelukonseptiin kuuluu myös kelahallintatoiminta.

Sieltä käsin yrityksen asiakkaita palvellaan yksilöllisesti ja joustavasti yhteistyössä konsernin muiden yksiköiden kanssa.

Puupakkauspuolella tapahtuu konsolidoitumista. Kirjoitin tästä aikaisemmin. Joku osti jotakin ja nyt en vain saa yrityskauppaa päähäni. Googlaan asiasta lisätietoja myöhemmin.

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology: Huutjärvi, Pyhtää, Kymenlaakso

Wood Bioenergy Bioreactors Biotechnology: Huutjärvi, Pyhtää, Kymenlaakso: " Thursday, August 23, 2007 Huutjärvi, Pyhtää, Kymenlaakso.

Uusi hakelämpölaitos aloittaa toimintansa syyskuussa 2007. Lämpölaitos on toteutettu yhteistyössä Vapon kanssa. Pyhtäällä laitoksen toiminnasta vastaa huoltoryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla ja valvoa laitoksen toimintaa.

Puuhakkeella toimiva lämpölaitos on hyvää vauhtia valmistumassa Huutjärvelle ostoskeskuksen taakse. Kunnalle koituu lämpölaitoshankkeesta noin 350 000 euron kustannukset sisältäen verkoston rakentamisen ja kunnan omissa kiinteistöissä tehtävä muutostyöt.

Vapon ja yksityisten kiinteistöjen kulut mukaan laskettuina hanke on suuruudeltaan miljoonan euron luokkaa. On arvioitu, että lämpölaitokseen sijoitetut varat maksavat kuitenkin itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.

Aluksi lämpölaitoksen tuntumaan tulevat Motellin tuntumassa olevat kiinteistöt. Näitä ovat kunnan omistuksessa olevat:

1. koulu
2. terveyskeskus
3. kirjasto

Muista kiinteistöistä:

1. Motellin pihan yritykset
2. Seurakuntatalo
3. Villa Vanessa
4. ATV-Navetta

Tekninen johtaja Pekka Eurasto kertoo: "Asuntoja ei ole tulossa mukaan vielä tässä vaiheessa, mutta asiaa selvitellään. Sammalmäen uudisalueen suhteen tehdään tällä erää taloudellista laskentaa. Elokuun 2007 aikana selviää, onko kaukolämpöprojektiin ryhtyminen siellä taloudellisesti kannattavaa. Uudistusalueen liittäminen verkkoon on luontevaa, koska uusiin taloihin on joka tapauksessa valittava jokin energiamuoto."

"Tarkoituksena on tehdä selvityksiä myös muista asuinkiinteistöistä. Ongelmana on se, ettei asuinkiinteistöjen liittäminen verkkoon aina kannata, koska niiden tarvitsema energiamäärä on liian pien kattamaan kuluja", laskelmoi Pekka Eurasto.

Puulla toimiva kaukolämpö on käyttäjälleen huoleton ja hinnaltaan kilpailukykyinen energiavaihtoehto. Kaukolämmön kanssa ei tarvitse juuri muuta tehdä kuin mittaria lukea. Se on siis yksi huolettomimmista vaihtoehdoista. Myös käyttökustannuksiltaan se on edullisempaa kuin ennen kaikkea öljy tai sähkö.

Tuloja saadaan verkoston liittymismaksuista ja lisäksi taloutta helpottaa se, että energiaa kuluu jatkossa selvästi vähemmän. Energian hinnanvaihtelut vaikuttavat myös kaukolämpöön. Tarkempia tulevaisuuden talousarvioita on vaikea tässä vaiheessa tehdä.

Huutjärven laitos toimii pääosin automaattisesti siten, että rekoilla voimalaitokseen tuotu puuhake kuljetetaan hihnoja pitkin kattilaan, jossa hake palaa. Hakkeen avulla lämmitetään vettä yli 90-asteiseksi, ja tämä vesi lähtee sitten putki pitkin kiinteistöihin tuomaan lämpöenergiaa.

Sama vesi kiertää lopulta takaisin lämpölaitokseen, jossa se lämpiää uudelleen hakkeella.

Lähde: Pyhtään Sanomat.

Lisätietoja: Pyhtään kunta.

Yhteystietoja

Pyhtään kunta
Siltakyläntie 175
49220 SILTAKYLÄ
Puh. 0207 211 600

Georgia-Pacific Nordic Oy

Georgia-Pacific Nordic Oy, Nokia on osa amerikkalaiseurooppalaista Georgia-Pacific-konsernia, joka on yksi maailman suurimmista pehmopaperivalmistajista (lisätietoja http://www.gp.com). Yhtiön liiketoiminta-alue kattaa Suomen lisäksi Skandinavian, Baltian ja Venäjän. Myös Nokian Paperin nimellä tunnetulla yhtiöllä on Suomessa kaksi tuotantoyksikköä, Nokialla ja Ikaalisissa.

Georgia-Pacific Nordic Oy valmistaa pehmopaperituotteita sekä kuluttajille että suurtalouksille. Segmenttiensä markkinajohtajiin kuuluvia yhtiön tuotemerkkejä ovat muun muassa Lotus Professional sekä Lotus Soft Embo, Emilia ja Nessu (lisätietoja http://www.lotusfamily.net ja http://www.lotusprofessional.fi)"

Componenta Oyj

Componenta toimittaa komponentteja ja niistä koostuvia vaativia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat maailmanlaajuisesti toimivia ajoneuvo- sekä kone- ja laitevalmistajia. Konsernin valimot ja konepajat sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, ja Turkissa.

Componenta Oyj: "Componenta is a metal sector company with international operations. Most of the company's net sales of EUR 635 million comes from Europe. The Group's business operations are based on specialized production units and efficient supply chains. Componenta employs about 5,100 people."

Helge: I need this link for a future work...

Energiatehokas rakentaminen

Saksasta ponnistavat maailmalle matalan energiakulutuksen passiivitalo, joissa selvitään ilman erillistä lämmitysjärjestelmää. Lämmityskustannukset saadaan kuriin paksuilla lämmöneristeillä, tiiviillä rakenteilla ja järkevällä ilmanvaihdolla. Erillistä lämmitysjärjestelmää, eli pattereita ja lämmitysvedenkiertoa ei tarvita.

1. Saksassa Passivhaus Institut tutkii passiivitalorakentamista
2. Saksalaisen konseptin suomalainen sovellus yleistyy meillä vähitellen
3. Muutamia passiivitaloja on meillä jo rakennettu
4. Suomessa yksi VTT:n pilottikohde toimii ilma erillistä lämmitysjärjestelmää
5. Suoraan Suomeen ei voida passiivitalon mallia kopioida
6. Pakkaspäivien varalle tarvitsemme varajärjestelmän
   

Ensimmäinen passiivitalo oli asuinkerrostalo, joka rakennettiin Saksan Darmstadtiin vuonna 1990. Sittemmin rakentamista on sovellettu:

1. julkisiin tiloihin
   
2. kouluihin
3. päiväkoteihin

Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Seppo Junnila arvailee, että "parin vuoden kuluttua puolet uusista rakennuksista Suomessa on matalaenergiataloja". Ne eivät yllä energiakulutuksen vaatimuksiltaan passiivitalojen tasolle.

1. Passiivitaloissa lämmityskustannuksissa voidaan säästää jopa 80 prosenttia
2. Seuraava askel passiivitalosta on nollaenergiatalo
3. Nollaenergiatalo tuottaa itse käyttämänsä energian
4. Energian se keräät esimerkiksi julkisivun peittävistä aurinkopaneeleista
   
5. Ylimääräisen energian voi myydä eteenpäin

Nämä asiat ovat vielä teoriaa Suomessa.

1. Saksasta voimme ottaa mallia myös puun käyttämisestä julkisten rakennusten näkyvänä materiaalina
2. Saksalaisessa tiiviistä kylä- ja kaupunkirakentamisesta (Dorf) voisimme myös ottaa mallia
3. Tiivis rakentaminen vähentää liikkumiseen energiankulutusta

Terminologiaa:

1. Energiatehokas
2. Nollaenergiatalo
3. Passiivitalo
4. Matalaenergiatalo

Miten pitkälle blogilla pääsee?

"Blogin avulla voin kertoa uusista havainnoista postituslistaani laajemmalle yleisölle. Tämä antaa mahdollisuuden järjestellä kommentteja asia- ja aikajärjestykseen", kirjoitin Bloglines -blogissani joulukuussa 2004.

Voin julkaista havaintoja, ideoita ja autenttisia omia näkemyksiä myöhempää tarkastelua varten. Monet varhaisen verkottumisen kommentit esittäytyvät idean alkuvaiheessa hauraina ja viimeistelemättöminä.

Kierrättelen näitä vanhoja kirjoituksia, koska niissä on "heikkoja signaaleja", joiden toteutumisen analysointi onnistuu suurella jälkiviisaudella lähes neljä vuotta myöhemmin.

Myöhemmin voin lisätä uusia näkökulmia ja vahvistaa idearihmastoa. Vaikeinta on kertoa ajatuksista, jotka muhivat päässä, mutta jotka eivät vielä ole saaneet selkeää sanallista muotoa.

Innovaatiot eivät synny tyhjästä, niiden taustalla saattaa olla vuosia kestänyt ajatustyö ja idean kehittyminen konseptiksi.

Innovaatioiden kaupallistaminen pitkän tuotekehitysvaiheen jälkeen on monelle ylittämätön haaste. Miten paljon ideoita jää pöytälaatikkoon?

Rakentamispalvelujen esilletuominen

Pienten yritysten on välttämätöntä lisätä näkyvyyttään ja huolehtia tuotteidensa esilletuonnista jokaisessa myyntipisteessä, jossa heidän tuotteitaan esitellään.

1. Verkkonäkyvyys
2. Blogit
3. Sosiaalinen Media
4. Mikrokanavat
   

Kauppapaikkojen valintaan ja kauppiaiden tukeen kannattanee myös panostaa nykyistä enemmän. Tuotteet eivät myy itse itseään, eivätkä etenkään silloin, kun tuottajat ovat satojen kilometrien päässä potentiaalisista kuluttajista.

1. Tarinat
2. Referenssit
3. FAQ -tuki
   

Vientikaupassa etäisyydet kasvavat entisestään. Pieni firma tarvitsee kielen, kerrontatyylin, esitystavan, joka kertoo tuotteista ja palveluista yli kieli- ja kulttuurirajojen.

1. Verkottuminen
2. Kansainväliset kumppanuusverkostot
   
3. Twitter Close to You -palvelun hyödyntäminen
   

Pienten paikkakuntien kirouksena on, että "täällä on hyvä yrittää", mutta usein se jääkin vain siihen. Pelkkä yrittäminen ei riitä. On saatava aikaan kauppoja.

1. Uudet rakentamispalvelut jäävät huomaamatta
2. Verkoton on kuin kalvoton aikoinaan
   

Espoon Suurpellolle Innovaatioalue

Seppo, Kehä II varrelle Tapiolan naapuriin nousevasta Suurpellon kaupunginosasta halutaan alue, jossa "asuminen, opiskelu ja työnteko limittyvät uudella ja kekseliäällä tavalla".

Yksittäistä veturia alueella ei edelleenkään ole. Yhden veturin sijaan tavoitteena on luoda eri yritysten yhteenliittymä. Asuntoja ja toimistoja ei ole tarkoitus erotella jyrkästi. Töitä voi tehdä kotona ja toisaalta alueella työllistää jo sen rakentaminen. Toimistot eivät ole ainoita työpaikan muotoja.

Suunnitelmissa on ollut, että puolet noin miljoonasta rakennettavasta kerrosneliöstä olisi toimitilaa. Suurpellon Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Tero Vanhanen ja VVO:n kehitysjohtaja kertoo, että "asukkaat ja yrittäjät pääsevät vaikuttamaan kehitykseen konkreettisesti kertomalla, millaisia palveluita ja toimintoja he toivovat".

Tero Vanhanen toteaa, että Suurpelto on innovaatioalusta uudenlaiselle kaupunkisuunnittelulle".

• Rakenteilla on 100 vuokra-asunto
• Sata omistusasuntoa
• Päiväkoti ja neuvola

Kaikkiaan 325 hehtaarin kaupunginosan laidoille tavoitellaan tilaa myös pientaloille.

• Tämä on asumisen laboratorio
• Tarjolla on Greenpeacin kiittelemää ekologista matalaenergiarakentamista
• Led-valaistusta
• Maanalainen jäteimurointijärjestelmä
• Vuokra-asunnon ostamisen mahdollisuus Omaksi-konsepti
  

Alueen toimintoja ei ole lyöty ennalta lukkoon, vaan suunnitelmat voivat muuttua pitkin matkaa.

• muutokset voivat olla radikaaleja
• pieniä muutoksia
• ei lainkaan
  

Sellainen ajattelu, että ihmiset asuvat jossakin ja matkustavat sieltä kymmeniä kilometrejä työpaikoille on vanhanaikainen. Tarkoitus on, ettei Suurpellossa tarvitse miettiä työmatkoja tai liikkumisyhteyksiä, koska kaikki on siinä lähellä.

Nämä uudet aatteet seilaavat nopeasti maailman laidoilta uusiin sovelluskohteisiin. Kirjoitin jonnekin amerikkalaisista biocity-hankkeissa, joissa lisäpiirteenä oli vielä paikallinen energiatuotanto.

Uskon tällaisten hankkeiden yleistymiseen. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että Suurpeltoa kehitetään likeisesti viereisten Otaniemen korkeakoulualueen ja Keilaniemen sekä Tapiolan yritysalueiden kanssa.

Näillä nurkilla on tarjolla runsaasti korkeanteknologian ja huippuosaamisen työpaikkoja. Tapiola Garden -konsepti muuntuu uudenlaiseksi ja kaappaa syliinsä nyt myös työpaikat. Enää ei enää tarvitse matkusta "sinisellä bussilla" Helsingin keskustaan töihin. Muistelen niitäkin aikoja 70-luvulta...

"Nämä kylki kyljessä olevat hankkeet eivät syö toisiaan, vaan kehittyvät yhdessä. Niin myös yritysten kannalta", projektijohtaja Pekka Vilkkula toteaa.

Näen tässä "sosiaalisen median ja avoimen innovaatiotoiminnan piirteitä". Virtuaaliset mallit heijastavat uusia toimintatapoja arkkitehtuuriin ja aluesuunnitteluun. Tämä Green ja Clean Tech virtaus näkyi vuodesta 2006 alkaen USA:ssa. Juuret ovat jopa syvemmällä, koska amerikkalainen "valkoinen keskiluokka" (WASP) on tutkimusten mukaan hylkäämässä omakotilähiönsä ja tekevät paluuta "keskustoihin".

• White
• Anglo (affluent)
  
• Saxon
• Protestant
  

Tässä esimerkissä on "kudemaisa" piirteitä.

Ellego Powertec virtalähteitä ydinvoimaloihin

Halikossa toimiva Ellego Power Oy on mukana ydinvoimaloiden uudistustöissä. Yritys valmistaa virtalähteitä Loviisan ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktorin täydelliseen uudistukseen. Myös Olkiluodon ykkös- ja kakkosreaktorin vanhat virtalähteet on korvattu Ellego Powerin ratkaisuilla.

EP:n laitteilla syötetään sähköä ydinvoimalan ohjaukseen ja monitorointiin. Hätätilanteessa käyttöön otettavat akut varataan Ellego Powetecin laitteilla. "EP:n laitteilla ydinvoimala voidaan ajaa hallitusti alas hätätilanteessa. Akusto tarjoaa jopa tunnin aikaa laitoksen alasajoon, jos sähkönsaanti jostain syystä estyy", kertoo toimitusjohtaja Rami Arvonen.

• Yritys työllistää 30 henkilöä
• Liikevaihto 3,3 miljoonaa euroa
• Kasvuodotukset 5 - 1o henkilöä tuotannossa
  
• Kasvuennuste vuodelle 2008 25 prosenttia
  
• Yrityksen henkilöstön vahvuus on tupalaantunut vuodesta 2004
  

Ydinvoimaloiden alkuperäisiä virtalähteitä ei ole tehty Halikossa, mutta yritys on päässyt mukaan 20 - 3o vanhojen voimaloiden uudistumisprosessiin. Näissä kohteissa laitteet valmistetaan tiettyyn tilaan sopivaksi.

Mitä muuta yritys tekee? Ydinvoimaprojektit vaativat massiivisen testaustyön. Tätä osaamista voinee soveltaa muihinkin hankkeisiin.

• Pekingin olympiakentän lentokoneet laskeutuvat EP:n tuotteiden avulla

"Ellego Powertec Oy on varaajien, virtalähteiden ja vaativien asiakaskohtaisten erikoissovellusten laatutoimittaja. Suunnittelemme ja valmistamme tehoelektroniikan ratkaisuja lähes 30 vuoden kokemuksella. Panostamme toiminnassamme laatuun ja toimitusvarmuuteen. Meille on tärkeää asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja tehokas asiakaspalvelu", kerrotaan yrityksen nettisivuilla, jonne pääsee tästä >>>

Avoimesti ja näkyvästi atomivoimalaitoksille ratkaisuja toimittavista pk-yrityksistä näkyy vähän tarinoita julkisuudessa. Loviisan seudulle ei muistaakseni ole rantautunut tämän alan yrityksiä. Eilen puhuttiin kuitenkin jälleen uudesta ydinvoimalasta. Fennovoimalla on PR-toimisto Ruotsinpyhtäällä. Ydinvoimaloita palvelevat kunnossapitoyrityksetkin pitävät matalaa profiilia. Liekö Loviisassa ainuttakaan? Erikoistumisen takia näiden yritysten markkinat ovat tietenkin vahvasti B-to-B ja kohteet ovat hujan hajan maailmalla.

Poikkean hiukan syvemmälle sivustolla: Trafo-Group koostuu neljästä oman alansa johtavasta yrityksestä. Siihen kuuluvat tehoelektroniikkateollisuutta edustavat Trafotek Oy Turussa ja Ellego Powertec Oy Halikossa sekä valaistuselektroniikkaan erikoistuneet Neoncomp Oy Turussa ja Teknoware Oy Lahdessa.

Trafotek tuntuu jotenkin tutulta ja jossain yhteydessä olen törmännyt Lahdessa toimivaan Teknowareen.

"Kaikille yrityksille on ominaista monipuolinen tietotaito ja kyky asiakaskohtaiseen lähestymiseen. Jokainen yritys keskittyy omalle alalleen palvellakseen parhaimmalla mahdollisella tavalla asiakkaitaan. "

Ja edelleen kerrotaan, että "Trafo-Groupin palveluksessa on noin 280 henkilöä ja konsernin liikevaihto on 30 milj. euroa. Yli puolet ryhmän tuotannosta menee vientiin yli 30 eri maahan".

Trafo-Groupko vastaa Ellego Powertecin viennistä?

Pellavaeristeinen hirsi

Poikkesin tänään Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä "OmaKoti, Mökki, OmaPiha" messuilla. Lapin Pellavahirsi Oy osastolla tapasin tj. Jorma Kärkkäisen, puhelin 040 - 503 9690 ja sähköposti [allianssi at gmail.com]. Juttelimme tovin "pellavaeristeisestä hirrestä" ja tämän rakentamistavan voi "leventää passiivitaloksi".

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään 3. - 6.4.2008 kaikkiaan viisi toisiaan täydentävää messutapahtumaa:

1. OmaKoti -messut perehtyy kodin rakentamiseen ja remontointiin
2. OmaMökki on erikoistunut vapaa-ajan asumiseen
3. OmaPiha paneutuu vehreään ja viihtyisään pihapiiriin
4. Asuntomarkkinat-tapahtuma tarjoaa rahanarvoista tietoa asunnon ostajalle, myyjälle, vuokralaiselle ja vuokraajalle
5. Uusilta Sisusta! -messuilta saa ideoita ja uutuustuotteita kondinsisustukseen
   

Mutta palataan Pellavahirteen!

Yritys toimii Kemijärvellä osoitteessa Lapin Pellavahirsi Oy Vapaudenkatu 10 - 12 C, 98100 Kemijärvi. Esitteessään Pellavahirsi ehdottaa: "Suunnittele ja toteuttaa juuri sellaisen loma-asunnon tai omakotitalon, jollaista olet aina haaveillut."

Pellavahirsi on hengittävä, ekologinen hirsirakenne, paksut hirsipinnat molemmin puolin, sisällä pellava eristeenä. Ratkaisu takaa "todella lämpimän ja tiiviin rakenteen". Pellavahirsi valmistetaan puusepäntyönä Lapin tiukkasyisestä männystä ja kotimaisesta pellavasta. Pellavahirsi ei laskeudu, vääntyile, eikä siinä ole vuotokohtia.

Pellavahirsikehikko toimitetaan aina pystytettynä, sateelta suojaan. Pellavahirrellä on hyödyllisyysmalli No: 7378 (monien etujen hirsi). Tämä uusi hirsirakentaminen tarjoaa "matalaenergiaa vakiona, U-arvo 0,16".

Rakentaminen jatkuu vilkkaana Lapin matkailukohteissa. Keskustelimme myös Pellavahirren referensseistä, mutta ehkä näistä sitten myöhemmin. Lisätietoja löytyy yrityksen nettisivuilta: www.pellavahirsi.fi

Emme ehtineet keskustella Anaika Groupista ja Kemijärven massaliikkeestä.

Miksei WLAN koskaan ehtinyt Suomen tienvarsikahviloihin?

Suomalaiset ovat muistaakseni kahvinjuonnin maailmanmestareita, mutta silti viihtyisät kahvilat ovat harvinaisia katukuvassamme.

Kaipasin WLAN-yhtyeksiä VT6 tienvarsikahviloihin vuonna 2005, kun suunnittelimme sähköistä informaatiojärjestelmää.

Hyvään tarjoiluun, palveluun ja kodikkuuteen panostavat kahvilat saattaisivat toimia myös talvella.

"Panostamalla viihtyisyyteen ja tarjoamalla vaikkapa ilmaisia WLAN-yhteyksiä liikuville läppäriduunareille ja satunnaisille kahvilan käyttäjöille kahvilat ovat haalineet uusia asiakkaita eri puolilta maailmaa", kirjoitin 20.8.2005 kello 18:34.

Eestissä WLAN kuului jo 2005 hyvin varustetun kahvilan vakiovarusteisiin. Maistuvia mansikkaleivoksia unohtamatta. AD 2008 "mokkulat" yleistyvät ja tarjoavat langatonta laajakaistaa ahkerasti liikkuville. Aika ei ollut vielä tuolloin kypsä, markkinat ovat vasta nyt avautuneet.

Puutullit, Ruukki Group ja Venäjä

Keskiviikko, Huhtikuu 2, 2008 19.22 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Raha & valta, Sijoittaminen, Helge Keitel, Trenditehdas, Metsäteollisuus, Biojalostamot, Varallisuuden hallinta, Työ & bisnes

Uumoillaan, että “puutullit voivat painaa kasvun nollaan vuonna 2009″, mutta vuodelle 2009 Erkki Liikanen lupailee edelleen 2,3 prosentin kasvua. Viidenkymmenen euron puutulli vetää kuitenkin jalat alta nykyiseltä puun käytöltä.

Monet ovat sitä mieltä, että pelkällä “harventamisella” kahtakymmentämiljoonaa kuutiota ei suomalaismetsistä löydy. Päätehakkaaminen edellyttäisi sahatavaralle vahvaa vientiä. Nyt metsäjätit sahaavat yli kysynnän, että sellu- ja paperitehtaiden puuhuolto pysyisi balanssissa.

Näistä asioista ei juurikaan puhuta, kun meillä on kohta kuukauden ollut Ile, hänen Tukainen ja 200 tekstaria. Tämä “kolmenkymmenen ja yhden yön tarina” on sentään paperitehtaittemme onneksi myynyt kohtuullisesti irtosuhdenumeroita ja hymyjä.

Ruukki Group ei ole heittänyt pyyhettä kehään. Uraalin länsipuolelta on löytynyt uusi kohde Kostroman korvikkeeksi. Venäjällä puuta riittää, kustannustaso on alhaisempi, mutta siellä uuden rakentaja törmää sekä päätöksenteon että raakapuun kuljetuksen infrastruktuuriin.

Meillä investointien toteuttaminen olisi nyt helpompaa, mutta kun ei ole “tikkuja keitettäväksi”. Venäläiset hakkaavat tällä hetkellä vain neljänneksen puun vuotuisesta kasvumäärästä.

EU-viskaalit eivät anna suomalaisten hoitaa puutulleja “kahdenvälisissä” neuvotteluissa. Olemme puun ja kuoren välissä: toisaalla on Brysselin byrokratia ja idässä Venäjän demokratia. Suomi siinä välissä liito-oravana ja valkoselkätikkana.

Ruukilla on hyvä edellytykset suursahan pystyttämiselle. Sen kapasiteetiksi ilmoitetaan 500 000 kuutiota vuodessa. Sellutehtaan spekseissä lukee 800 000 tonnia sellua vuodessa. Yhtälöön kaivataan vielä paperinjalostaja, joka valssaisi kuiduista paperia lehtien ja mainosten painamiseen. Voisimme vielä tukea hanketta siirtämällä painotaloja Venäjän puolelle.

Tarkkoja koordinaatteja ei vielä tiedetä. Ruukki Groupilla on kuitenkin osakeannilla hankitut rahat tallessa ja osakkeenomistajat hengittävät niskaan: jotain tartteis tehdä. Täyttä varmuutta ei ole siitäkään, onko “Kostroman hanke peruutettu vai keskeytetty”.

Mitä muuta maassamme tapahtuu? Suomessa näpäytettiin viime vuonna 3,2 miljardia tekstiviestiä”. Tässä valossa ulkoministerin tekstailusta (200) “tukiaisesta tehtiin härkänen”. Mediamyllerryksessä on vaikea erottaa puita metsästä. Meillä on vielä tätä perinteistäkin talouselämää. Hymyillään kun tavataan!

Ilmastonmuutos ja nollaenergiatalot

Mitä pitääkään tehdä tullakseen huomatuksi ja sitä kautta todelliseksi. Uudet ja innovatiiviset yritykset joutuvat pohtimaan tätä. Julkisen minän voi rakentaa, mutta voi sitä tuskaa mikä on kohdattava matkalla aitoon itseyteen.

Imagon rakentamisesta

Ekorakentaminen ja nollaenergiatalot ovat yhtä aikaa kiinnostavia, suuria lupauksia, mutta suurta yleisöä sangen vähän kiinnostavia. Innostuvatko näistä vain kapinalliset vastarannan kiisket? Ensimmäisenä jonossa eivät ole energiakustannusten maksuvalmiuskierteen joutuneet.

Energian säästäminen ja tuhlaaminen kietoutuvat nykyrakentamisessa erottamattomaksi kokonaisuudeksi, jossa on melkein mahdotonta sanoa missä putoavat naamiot ja missä "ilmastonmuutoksen siirtäminen alkaa".

Kuvamme ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista ovat epätasaisia, ratkaisumallit epätarkkoja, rehellisiä ja johdonmukaisia keinoja on vaikea löytää, koska kaiken muutoksen takana vaanii myös iso raha, joka tahtoo jaolle.

Alaston totuus paljastuu Al Goren viihteellisessä leffassa, mutta miten itse kukin korjaa vanhemman talon nollaenergiakuntoon? Kuka kertoo? Mistä neuvot? Ketkä tekevät ja paljonko lysti maksaa? Kannattaako se? Mitä jos öljyn hinta kohta romahtaa alle $5o tynnyriltä. Näin on tapahtunut ennenkin.

Yhteinen matka Pariisiin 2004 / 2008

Tänään oli teemana Lübeck. En osaa sanoa, miten hanke etenee, mutta otin opiksi ja ojennukseksi Pariisin kevään vuonna 2004. Tähän aikaan käynnistimme matkan suunnittelun. Sovellan alla olevaa muistiota uuteen tarkoitukseen.

Keskustelemme opetusohjelman kehittämisestä ja seuraavista aiheista:

1. Luovuuden merkityksestä
   - ideointi
   - ryhmän kokoaminen
   - hyvän ilmapiirin rakentaminen
   - toimintaympäristön luominen
   - verkottuneen yhteistyön aikaansaaminen (Basecamp, Ning, Wiki)
   
   
2. Pienuuden ja eristäytyneisyyden korvaaminen verkottumisella
   - verkottunut yhteistyö, joukkoäly, ryhmäluovuus
   - Legolla kymmeniä tuhansia designereitä "avoimessa verkossa"
   
   
3. Kansainvälisten yhteyksien merkityksestä
   - turha nyhjätä yksin
   - monikulttuurisuus voimavaraksi
   
   
4. Kansainvälisten vaikutteiden ja impulssien merkityksestä
   - Suomi on pieni ja periferiassa
   - Saas nähdä mihin "Lübeck"-hanke etenee??
   
   
5. Maailma on tietoliikenteen ansiosta nyrkin kokoinen ja tavoitamme sen sormenpäillä
   - Totta
   - Jaiku, Twitter, Facebook, Basecmp, Ning, Pownce, Wiki
   
   
6. Organisaation henkilöarvioinnit, roolien määrittelyt ja tehtävien rajaaminen
   - Virtuaalinen organisaatio mahdollistaa resurssipohjan laajentamisen
   
   
7. Onko meillä riittävän tehokasta rautaa vaativien verkko-ohjelmien tuotantoon?
   - On
   
   
8. Määräaikaiset verkkoesiintymiset, verkossa tapahtuvat videoneuvottelut
   - Tästä keskustelimme tänään Pasin kanssa
   - Pasi Lontoon Heathrown kentällä ja minä Loviisassa
   - Mietimme Mediracer etäkoulutusta ja on-demand sisällöntuotantoa
   
   
9. Työn tuottavuuden kohottaminen uuden teknologian älykkäillä sovelluksilla
   - Juuri niin
   
   
10. Mikro- ja pk-yritysten rajapintojen yhdistäminen mahdollistaa verkottuneen tuotannon
    - Monille vaikea ymmärtää 2004, mutta tänä päivänä monille arkea
    - oppivat organisaatiot voivat olla suuria ja pieniä
    
    
11. Sähköisten tarinoiden kerrontaan, jakeluun ja yhteistuotantoon meillä on sopivat välineet valmiina
    - Juhan kanssa testasimme tänään Biotouch-PPT-sovellusta Google Doc's ja siihen liittyvää chattia